Kansalaistoiminta Helsingin Sanomien ja Ylen ilmastojutuissa
Soininen, Iina (2025)
Soininen, Iina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113031009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113031009
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen kriisi, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita. Sekä journalismin että kansalaistoiminnan merkitys ilmastotoimien edistämisessä on oleellinen, mutta journalistisessa mediassa yleisön ja kansalaisen rooli ilmastokysymyksissä on usein jäädä sivustakatsojan asemaan. Journalistinen media kaipaa uusia näkökulmia ilmastojournalismiin sekä alan toimijoiden mielestä että yleisön uutisvälttelyn perusteella. Journalistit myös kokevat, että ilmastonmuutos on vastakkainasettelua ja polarisaatiota herättävä aihe.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tarkasteltiin kansalaistoimijoiden roolia ilmastonmuutosta käsittelevissä mediateksteissä ja kansalaistoimijoiden omia mielikuvia ja käsityksiä ilmastojournalismista ja sen merkityksestä ja tehtävästä.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisena ilmastokansalaisuuteen pohjautuva kansalaistoiminta näyttäytyy journalistisessa mediassa ja millaisia näkemyksiä kansalaistoimijoilla on ilmastojournalismin merkityksestä sekä sen tavoista käsitellä kansalaistoimintaa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan, ilmastokansalaisuuden ja ilmastojournalismin aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena oli tarkoitus tuottaa kehittämisehdotuksia kansalaistoimintaa käsittelevän ilmastojournalismin tekijöille.
Opinnäytetyö tehtiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittavana ilmiönä oli kansalaistoiminnan ja -toimijoiden esittäminen ilmastojournalismissa kesällä 2024 ja samaan aikaan toimineiden kansalaistoimijoiden omat näkemykset ilmastojournalismista. Tutkimuksen media-aineistona oli 40 Ylen ja Helsingin Sanomien verkkoartikkelia ajalta 1.8.–30.9.2024. Media-aineisto analysoitiin kehysanalyysin avulla. Haastatteluaineisto kerättiin 7.1.–31.3.2025 seitsemän ilmastokysymyksissä aktiivisen kansalaistoimijan teemahaastatteluilla. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tuloksena luotiin kehittämisehdotuksia kansalaistoimintaa käsittelevän ilmastojournalismin tekemiseen.
Mediatekstien analyysin perusteella voidaan arvioida, että kansalaisen rooli ja vaikuttamismahdollisuudet ilmastokysymyksissä esitetään journalistisessa mediassa vähäisinä ja kansalaistoimintaan liitetään toiseuttavia kehyksiä. Analysoidussa media-aineistossa kansalaisen toimijuus ilmastokysymyksissä ei ole yleensä suurelle yleisölle samastuttavissa eikä ilmastokansalaisuutta kuvailla kaikille sopivana hyveenä vaan poikkeamana normaalista.
Haastatteluaineiston analyysin perusteella ilmastokysymyksissä aktiiviset kansalaistoimijat odottavat journalismilta pääosin samankaltaisia tehtäviä kuin journalismin ihanteet kuvaavat, mutta lisäksi he toivoivat journalismilta systeemitason kritiikkiä ja ilmastonmuutokseen liittyvien kytkösten osoittamista. Kansalaistoimintaa koskeva uutisointi koettiin toiseuttavaksi ja polarisoivaksi.
Jos ilmastojournalismissa halutaan lisätä moniäänisyyttä ja vähentää polarisoitumista ja vastakkainasettelua, kansalaistoiminnan kehystämisen tapoihin on syytä kiinnittää huomiota.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tarkasteltiin kansalaistoimijoiden roolia ilmastonmuutosta käsittelevissä mediateksteissä ja kansalaistoimijoiden omia mielikuvia ja käsityksiä ilmastojournalismista ja sen merkityksestä ja tehtävästä.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, millaisena ilmastokansalaisuuteen pohjautuva kansalaistoiminta näyttäytyy journalistisessa mediassa ja millaisia näkemyksiä kansalaistoimijoilla on ilmastojournalismin merkityksestä sekä sen tavoista käsitellä kansalaistoimintaa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin kansalaisyhteiskunnan, ilmastokansalaisuuden ja ilmastojournalismin aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena oli tarkoitus tuottaa kehittämisehdotuksia kansalaistoimintaa käsittelevän ilmastojournalismin tekijöille.
Opinnäytetyö tehtiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittavana ilmiönä oli kansalaistoiminnan ja -toimijoiden esittäminen ilmastojournalismissa kesällä 2024 ja samaan aikaan toimineiden kansalaistoimijoiden omat näkemykset ilmastojournalismista. Tutkimuksen media-aineistona oli 40 Ylen ja Helsingin Sanomien verkkoartikkelia ajalta 1.8.–30.9.2024. Media-aineisto analysoitiin kehysanalyysin avulla. Haastatteluaineisto kerättiin 7.1.–31.3.2025 seitsemän ilmastokysymyksissä aktiivisen kansalaistoimijan teemahaastatteluilla. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tuloksena luotiin kehittämisehdotuksia kansalaistoimintaa käsittelevän ilmastojournalismin tekemiseen.
Mediatekstien analyysin perusteella voidaan arvioida, että kansalaisen rooli ja vaikuttamismahdollisuudet ilmastokysymyksissä esitetään journalistisessa mediassa vähäisinä ja kansalaistoimintaan liitetään toiseuttavia kehyksiä. Analysoidussa media-aineistossa kansalaisen toimijuus ilmastokysymyksissä ei ole yleensä suurelle yleisölle samastuttavissa eikä ilmastokansalaisuutta kuvailla kaikille sopivana hyveenä vaan poikkeamana normaalista.
Haastatteluaineiston analyysin perusteella ilmastokysymyksissä aktiiviset kansalaistoimijat odottavat journalismilta pääosin samankaltaisia tehtäviä kuin journalismin ihanteet kuvaavat, mutta lisäksi he toivoivat journalismilta systeemitason kritiikkiä ja ilmastonmuutokseen liittyvien kytkösten osoittamista. Kansalaistoimintaa koskeva uutisointi koettiin toiseuttavaksi ja polarisoivaksi.
Jos ilmastojournalismissa halutaan lisätä moniäänisyyttä ja vähentää polarisoitumista ja vastakkainasettelua, kansalaistoiminnan kehystämisen tapoihin on syytä kiinnittää huomiota.
