Dekriminalisointi Suomessa : päihdepoliittisen suunnanmuutoksen näkyminen sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöissä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, missä asiayhteydessä opinnäytetyössä kuvailtu päihdepoliittinen suunnanmuutos tuli esiin suomalaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetuissa sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöissä. Mainittua suunnanmuutosta edustamaan valikoitui terminä ja aiheena dekriminalisointi, joka on haittoja vähentävän tai hoitomyönteiseksikin kutsutun päihdepolitiikan keskiössä. Maailmassa vielä toistaiseksi laajalti vallitseva, YK:n vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen pohjautuva päihdepoliittinen suunta – jolla tarkoitetaan tämän opinnäytetyön viitekehyksessä päihteiden käytön- ja myynnin kriminalisointiin nojaavaa päihdepolitiikkaa – on saanut 1990-luvulta alkaen rinnalleen uudenlaisen suuntauksen, joka pyrkii ratkaisemaan päihteiden ongelmakäyttöön liittyviä haasteita hoitoonohjauksen, päihdevalistuksen, valvottujen käyttöhuoneiden, dekriminalisoinnin ja depenalisoinnin kaltaisia työkaluja hyödyntämällä. Tätä suuntausta nimitetään tämän opinnäytetyön viitekehyksessä haittojen vähentämiseen painottuvaksi suunnanmuutokseksi. Tämän uuden suuntauksen eräs näkyvimmistä juridisista ja poliittisista keinoista on dekriminalisointi. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan päihdepoliittista ratkaisumallia, jossa huumausaineiden käyttäminen tai pienimuotoinen hallussapito ei ole enää rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millä tavoin dekriminalisointia käsiteltiin aineistoksi valikoituneissa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetuissa sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöissä. Tutkimuskysymyksenä oli: suhtautuvatko aineistona käytetyt opinnäytetyöt dekriminalisointiin lähtökohtaisesti positiivisesti vai negatiivisesti? Opinnäytetyön metodologiana käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, jossa hyödynnettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia, joka toteutettiin hyödyntämällä aineistonhankinnan metodina kvantitatiivista frekvenssianalyysia ja aineistoanalyysin metodina temaattista abstrahointia. Frekvenssianalyysin analysointityökaluna hyödynnettiin Nvivo-ohjelmistoa. Asiasanojen esiintymistiheyden selvittyä arvioitiin temaattisen abstrahoinnin keinoin, oliko asiasanojen konteksti negatiivinen, positiivinen vai neutraali päihdepoliittiseen suunnanmuutoksen nähden. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan tutkituissa opinnäytetöissä nousi vahvasti esiin päihdepoliittinen suunnanmuutos, ja erityisesti dekriminalisointia kohtaan ilmeni positiivinen ja neutraali asennoituminen. Dekriminalisointi tuotiin esille valtaosin joko varteenotettavana työkaluna hoitoonohjaukseen painottuvan päihdepolitiikan saralla tai opinnäytetyön kontekstissa avattuna terminä. Negatiivista suhtautumista dekriminalisointia kohtaan ei havaittu juuri lainkaan. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tutkitut tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset suhtautuvat opinnäytetöissään haittoja vähentävään päihdepolitiikkaan rakentavasti ja sangen positiivisesti.