Toipumisorientoituneen työtavan omaksumisen vahvistaminen : Ohjaajien työtavan ja asenteiden arviointia RKI-mittarilla mitattuna eräässä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen organisaatiossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida tekijöitä, jotka vaikuttavat toipumisorientoituneen työtavan implementointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa toipumisorientoituneen työtavan kehittämistavoista ja -tarpeista. Toipumistiedon yhteyttä työtapaan ja asenteisiin tarkasteltiin asetettujen tutkimusongelmien pohjalta.

Tämä opinnäytetyö oli kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin kyselynä. Strukturoitu kysely perustui teoreettiseen tietopohjaan sekä Recovery Knowledge Inventory (RKI) -mittariin. Kohderyhmänä olivat mielenterveys- ja päihdetyössä toimivat ohjaajat. Analyysi perustui RKI:n tuloksista havaittujen vaikutuskokojen sekä tilastollisen merkitsevyyden tarkasteluun. Tilastollinen testaus suoritettiin t-testillä ja pienen otoskoon vuoksi tulokset tarkistettiin Mann-Whitneyn U -testillä.

Vastausten perusteella toipumisorientaatiotietoisuuden vahvistamisen vaikutus työotteeseen korostui korkeakoulutetun sekä aiempaa mielenterveys- ja päihdetyön koulutusta vailla olevan henkilöstön keskuudessa. Toipumisen eri ulottuvuuksia kuvaavista osa-alueista hallittiin parhaiten itsensä määrittämisen ja vertaisten roolin osa-alue ja heikoiten toipumisprosessin epälineaarisuuden osa-alue.

Toipumisorientoituneita käytäntöjä edistävinä tekijöinä kartoitettiin ohjaajien arvioimana CHIME-osaprosessien sisältöjen hallintaa käytännön työssä. Vastaajat arvioivat hallitsevansa osaprosessit pääosin hyvin. Suurimmaksi haasteeksi toipumisorientaation käyttämisessä vastaajat kokivat asiakkaan oman motivaation puutteen.

Pienestä otoskoosta (n=22 vastausprosentti 12,9 %) huolimatta tulokset antavat viitteitä siitä, että toipumisorientaatiokoulutus tukee ammattilaisten toipumisorientoitunutta ajattelua, vahvistaa asiakaslähtöistä työotetta ja edistää organisaatiokulttuurin kehittymistä kohti toipumissuuntautuneisuutta. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti toipumisorientoituneen työtavan kehittämisessä ja implementoinnissa mielenterveys- ja päihdetyössä.

The purpose of this thesis was to evaluate the factors influencing the implementation of a recovery-oriented work approach. The aim was to gather information on methods and conditions required for developing recovery-oriented practices. The relationship between recovery knowledge, work methods and attitudes was examined through the research questions.

This thesis was a quantitative cross-sectional study conducted through a survey. The structured questionnaire was developed based on theoretical knowledge and the Recovery Knowledge Inventory (RKI). The target group consisted of counsellors working in mental health and substance abuse services. The analysis focused on examining the observed effect sizes in the RKI results and determining statistical significance. The t-test was used for statistical testing, and due to the small sample size, the results were also confirmed using the Mann–Whitney U-test.

Based on the responses, the impact of increased awareness of recovery orientation on work practices was most evident among staff with higher education and those without prior training in mental health and substance abuse. Of the various dimensions of recovery, self-determination and the role of peers was the most well understood, while the nonlinearity of the recovery process was the least well understood.

The factors that promote recovery-oriented practices were explored by assessing counsellors' mastery of the CHIME subprocess in their practical work. Respondents generally reported a good command of the subprocesses. They considered the client’s lack of motivation to be the greatest challenge in applying recovery orientation.

Despite the small sample size (n 22, response rate 12.9%), the results suggest that recovery-oriented training supports professionals in adopting a recovery-oriented approach, strengthens client-centred practice, and fosters an organisational culture that is aligned with a recovery orientation. The findings of this thesis could be used nationally to develop and implement a recovery-oriented approach to mental health and substance abuse work.