Yhteislaulut yhteisöllisyyden rakentajana alakoulussa

Abstract

Laululla on ollut aina suuri merkitys suomalaisessa kulttuuriperimässä, ja tässä opinnäytetyössä tutkitaankin suomalaista kansanlauluperinnettä yhteisöllisyyden lisääjänä alakoulussa. 1900-luvun alkuun asti suomalaiseen kulttuuriin kuuluivat vahvasti yhteislaulut niin luterilaisessa kirkossa kuin kouluissakin. Nykyajassa kansanlaulut ja yhteislaulut eivät useimmiten kuulu enää lasten ja nuorten elämään. Opinnäytetyön toteuteutetaan itähelsinkiläisessä peruskoulussa, jossa on paljon maahanmuuttotaustaisia lapsia, ja näin ollen suomalainen kulttuuriperimä yhteislauluista ja kansanlauluista on heille vieras. Opinnäytetyöllä haluttiin tuoda esille suomalaista kulttuuriperimää yhteislauluista ja kansanlauluista sekä rohkaista käyttämään yhteislauluja ja kansanlauluja alakoulussa yhteisöllisyyden rakentajana.

Singing has always had a great significance in the Finnish culture tradition, and in this thesis the Finnish folk song tradition is researched as a way of strengthening community spirit in elementary school. Until the beginning of the 20th century singing together belonged strongly to Finnish culture both in Lutheran church and at schools. In the modern times, folk songs and singing together do not generally belong to the lives of children and teenagers anymore. The purpose of the practical part of this thesis was to be organized in an elementary school in Eastern Helsinki. The school is attended by many immigrated students, who are unfamiliar with the Finnish culture tradition of folk song and community singing. This thesis aims to present the Finnish culture tradition of singing together and folksongs and encourage to use them in building community spirit the elementary schools.