TEMS-operaattorin fyysisten toimintakykyvaatimusten määrittely ja työlähtöinen arviointimalli
Lähteinen, Johanna (2025)
Lähteinen, Johanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131039
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön lähtökohtana oli TEMS-operaattorin fyysisen toimintakyvyn määritelmän ja systemaattisen kartoitusmallin puute. Työn tavoitteena oli määritellä tehtävän edellyttämät fyysiset vaatimukset, jotta voitaisiin varmistaa operaattoreiden riittävä suorituskykyreservi ja sitä kautta operatiivisten tehtävien tehokas ja turvallinen suorittaminen. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelun TEMS-ryhmän kanssa. Kehittämistyö toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla (triangulaatio), jossa aineistoa kerättiin TEMS-operaattoreille suunnatulla kyselytutkimuksella ja teemahaastattelulla. Lisäksi teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen aineiston pohjalta kehitettyä fyysisen toimintakyvyn kartoitusmallia pilotoitiin. Pilotointipalaute hyödynnettiin mallin jatkokehittämisessä.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että TEMS-operaattorin työ on fyysisesti monipuolisesti kuormittavaa. Kuormittavimmiksi toiminnoiksi tunnistettiin pitkäkestoiset fyysiset suoritteet, kuten potilaan evakuointi maastosta, sekä nopeat ja räjähtävät hätäevakuoinnit. Keskeiseksi kuormitusta lisääväksi tekijäksi nousi TEMS-varustuksen tuoma lämpö- ja liikkumiskuorma. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueista tärkeimmiksi ominaisuuksiksi arvioitiin aerobinen kestävyys, lihaskestävyys ja -voima, joiden nähtiin erityisesti tukevan tehokasta ja turvallista toimintaa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että fyysinen uupumus voi heikentää psyykkistä toimintakykyä ja päätöksentekoa.
Kehittämistyön tuloksena syntynyt fyysisen toimintakyvyn kartoitusmalli on monipuolinen ja sisältää kaksi osaa: submaksimaalisen polkupyöräergometritestin maksimaalisen hapenottokyvyn arvioimiseksi sekä täydessä TEMS-varustuksessa suoritettavan tehtäväspesifisen toimintaradan. Pilotoinnista kerätty palaute vahvisti mallin realistisuuden ja osoitti, että toimintarata aiheuttaa työtehtäviä vastaavaa lämpökuormaa. Kartoitusmalli todettiin toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi välineeksi TEMS-operaattoreiden fyysisten valmiuksien arviointiin.
Kehittämistyö rajattiin koskemaan ainoastaan Pirkanmaan TEMS-ryhmää, eikä tuloksia voida tilastollisesti yleistää muihin vastaaviin kansallisiin ryhmiin. Kehittämistyön tuottama tieto toimii kuitenkin pohjana vastaaville jatkotutkimuksille. Koska kehittämistyö ei sisältänyt kartoitusmallin implementointia, jatkotutkimuksissa olisi mahdollista arvioida mallin käyttöönottoa ja sen vaikutusta operaattoreiden fyysiseen kuntotasoon sekä työkykyyn pidemmällä aikavälillä. Yleistettävyyden laajentamiseksi ja mallin vaikuttavuuden kasvattamiseksi ehdotettiin mallin kansallista pilotointia muissa Suomen TEMS-ryhmissä. Koska tutkimuksessa havaittiin, että fyysinen uupumus voi heikentää psyykkistä toimintakykyä ja päätöksentekoa, tulevissa tutkimuksissa voitaisiin syventyä mittaamaan kognitiivista suorituskykyä kuormittavan tehtäväspesifisen suorituksen aikana.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että TEMS-operaattorin työ on fyysisesti monipuolisesti kuormittavaa. Kuormittavimmiksi toiminnoiksi tunnistettiin pitkäkestoiset fyysiset suoritteet, kuten potilaan evakuointi maastosta, sekä nopeat ja räjähtävät hätäevakuoinnit. Keskeiseksi kuormitusta lisääväksi tekijäksi nousi TEMS-varustuksen tuoma lämpö- ja liikkumiskuorma. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueista tärkeimmiksi ominaisuuksiksi arvioitiin aerobinen kestävyys, lihaskestävyys ja -voima, joiden nähtiin erityisesti tukevan tehokasta ja turvallista toimintaa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että fyysinen uupumus voi heikentää psyykkistä toimintakykyä ja päätöksentekoa.
Kehittämistyön tuloksena syntynyt fyysisen toimintakyvyn kartoitusmalli on monipuolinen ja sisältää kaksi osaa: submaksimaalisen polkupyöräergometritestin maksimaalisen hapenottokyvyn arvioimiseksi sekä täydessä TEMS-varustuksessa suoritettavan tehtäväspesifisen toimintaradan. Pilotoinnista kerätty palaute vahvisti mallin realistisuuden ja osoitti, että toimintarata aiheuttaa työtehtäviä vastaavaa lämpökuormaa. Kartoitusmalli todettiin toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi välineeksi TEMS-operaattoreiden fyysisten valmiuksien arviointiin.
Kehittämistyö rajattiin koskemaan ainoastaan Pirkanmaan TEMS-ryhmää, eikä tuloksia voida tilastollisesti yleistää muihin vastaaviin kansallisiin ryhmiin. Kehittämistyön tuottama tieto toimii kuitenkin pohjana vastaaville jatkotutkimuksille. Koska kehittämistyö ei sisältänyt kartoitusmallin implementointia, jatkotutkimuksissa olisi mahdollista arvioida mallin käyttöönottoa ja sen vaikutusta operaattoreiden fyysiseen kuntotasoon sekä työkykyyn pidemmällä aikavälillä. Yleistettävyyden laajentamiseksi ja mallin vaikuttavuuden kasvattamiseksi ehdotettiin mallin kansallista pilotointia muissa Suomen TEMS-ryhmissä. Koska tutkimuksessa havaittiin, että fyysinen uupumus voi heikentää psyykkistä toimintakykyä ja päätöksentekoa, tulevissa tutkimuksissa voitaisiin syventyä mittaamaan kognitiivista suorituskykyä kuormittavan tehtäväspesifisen suorituksen aikana.
