Haastavat asiakastilanteet kehitysvammaisten asumisyksikössä : haastavat tilanteet kuormittavat – hyvä työyhteisö suojaa
Rommi, Roosa (2025)
Rommi, Roosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830533
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia haastavia asiakastilanteita kehitysvammaisten asumisyksikössä esiintyi ja miten nämä tilanteet vaikuttivat työntekijöiden työhyvinvointiin. Lisäksi työssä tuotiin esille työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä siitä, millaisia keinoja ja toimintamalleja pidettiin hyödyllisinä haastavien asiakastilanteiden ennaltaehkäisyssä ja tilanteiden käsittelyssä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä haastavien asiakastilanteiden vaikutuksista työntekijöihin sekä tuottaa käytännönläheisiä näkökulmia siihen, miten työyhteisöä voidaan tukea. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kanta-Hämeessä toimiva kehitysvammaisten asumisyksikkö.
Tietoperustassa tarkasteltiin kehitysvammaisuutta, asumispalveluja, haastavaa käyttäytymistä, itsemääräämisoikeutta sekä työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden keskeisiä periaatteita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, ja siihen vastasi 12 kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijää. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Tulokset osoittivat, että haastavat asiakastilanteet olivat yleisiä ja osa jokapäiväistä työtä. Suurin osa vastaajista kohtasi niitä päivittäin, mikä kuvastaa työn erityisluonnetta ja jatkuvaa kuormitusta. Tilanteet vaikuttivat työhyvinvointiin erityisesti psyykkisesti aiheuttaen mm. stressiä, keskittymisvaikeuksia ja kuormitusta. Osalla vastaajista tilanteet heijastuivat myös pelkotiloina sekä univaikeuksina. Toisaalta osa vastaajista kuvasi haastavista asiakastilanteista selviytymisen myös vahvistavan ammatillista osaamista silloin, kun tukea oli riittävästi ja tilanne pystyttiin purkamaan yhdessä työyhteisön kanssa. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että ennaltaehkäisyn näkökulmasta keskeisinä tekijöinä nousivat esiin ennakointi, asiakkaiden hyvä tunteminen sekä selkeästi sovitut toimintamallit. Myös henkilöstöresurssien riittävyyttä pidettiin olennaisena turvallisen työskentelyn edellytyksenä. Vastaajat korostivat, että yhtenäiset käytännöt lisäävät sekä työntekijöiden että asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja auttavat vähentämään tilanteiden kärjistymistä. Tukea koettiin saatavan ensisijaisesti työkavereilta ja työyhteisöltä. Jatkossa erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää jälkikäsittelyn rakenteisiin ja siihen, että tuki tilanteiden jälkeen olisi helposti saavutettavissa. Jatkotutkimustarpeita ilmeni erityisesti sen osalta, miten työnantaja voisi vahvistaa työyhteisön jälkikäsittelyn käytäntöjä ja mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen myös organisaation tasolla. Lisäksi olisi tärkeää tarkastella, miten haastavat asiakastilanteet vaikuttavat työssä pysyvyyteen ja alan vetovoimaan pitkällä aikavälillä.
Tietoperustassa tarkasteltiin kehitysvammaisuutta, asumispalveluja, haastavaa käyttäytymistä, itsemääräämisoikeutta sekä työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden keskeisiä periaatteita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, ja siihen vastasi 12 kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijää. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Tulokset osoittivat, että haastavat asiakastilanteet olivat yleisiä ja osa jokapäiväistä työtä. Suurin osa vastaajista kohtasi niitä päivittäin, mikä kuvastaa työn erityisluonnetta ja jatkuvaa kuormitusta. Tilanteet vaikuttivat työhyvinvointiin erityisesti psyykkisesti aiheuttaen mm. stressiä, keskittymisvaikeuksia ja kuormitusta. Osalla vastaajista tilanteet heijastuivat myös pelkotiloina sekä univaikeuksina. Toisaalta osa vastaajista kuvasi haastavista asiakastilanteista selviytymisen myös vahvistavan ammatillista osaamista silloin, kun tukea oli riittävästi ja tilanne pystyttiin purkamaan yhdessä työyhteisön kanssa. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että ennaltaehkäisyn näkökulmasta keskeisinä tekijöinä nousivat esiin ennakointi, asiakkaiden hyvä tunteminen sekä selkeästi sovitut toimintamallit. Myös henkilöstöresurssien riittävyyttä pidettiin olennaisena turvallisen työskentelyn edellytyksenä. Vastaajat korostivat, että yhtenäiset käytännöt lisäävät sekä työntekijöiden että asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja auttavat vähentämään tilanteiden kärjistymistä. Tukea koettiin saatavan ensisijaisesti työkavereilta ja työyhteisöltä. Jatkossa erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää jälkikäsittelyn rakenteisiin ja siihen, että tuki tilanteiden jälkeen olisi helposti saavutettavissa. Jatkotutkimustarpeita ilmeni erityisesti sen osalta, miten työnantaja voisi vahvistaa työyhteisön jälkikäsittelyn käytäntöjä ja mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen myös organisaation tasolla. Lisäksi olisi tärkeää tarkastella, miten haastavat asiakastilanteet vaikuttavat työssä pysyvyyteen ja alan vetovoimaan pitkällä aikavälillä.
