Yhteisöllisyysopas varhaiskasvatukseen
Mahkonen, Satu (2025)
Lataukset:
Mahkonen, Satu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030989
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdytään lapsen hyvinvointia tukevan toimintakulttuurin kehittämiseen, jossa vahvistetaan tiimien, lapsiryhmien ja kasvatusyhteisön yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys ehkäisee syrjäytymiskehitystä, yksinäisyyttä sekä kiusaamista. Kehittämistyön tavoite on toimijuuden ja osallisuuden lisääminen toiminnallisten menetelmien kautta. Tavoitteena oli myös lisätä kasvattajien ja lasten välistä lämmintä vuorovaikutusta. Nämä tukevat yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittymistä yksikössä.
Kehittämistyö toteutettiin konstruktivistisen kehittämisen mallin mukaisesti. Prosessimallissa huomioitiin kehittämiseen osallistuvien toimijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot, jotka vaikuttavat yhteiskehittämisen prosessiin. Kehittämisessä korostui myös lasten osallisuus ideoinnissa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Henkilökunta koki, että kehittämistyö toi uusia ideoita ja lähestymistapoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja mitä enemmän kasvattaja ymmärsi aihetta, sitä paremmin hän pystyi vaikuttamaan seikkoihin, jotka lisäsivät lasten toimijuutta. Työntekijät kokivat, että lapset oppivat kuuntelemaan toisiaan ja huomioimaan toistensa mielipiteitä. Yli ryhmärajojen tapahtuva toiminta lisäsi koko talon vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Isommat lapset oppivat miten toimia pienempien kanssa ja pienemmät lapset saivat mallinnusta isompien toiminnasta. Lisäksi koettiin, että lapset nauttivat tunteesta, että heihin ja heidän taitoihinsa luotetaan.
Kehittämistyö toteutettiin konstruktivistisen kehittämisen mallin mukaisesti. Prosessimallissa huomioitiin kehittämiseen osallistuvien toimijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot, jotka vaikuttavat yhteiskehittämisen prosessiin. Kehittämisessä korostui myös lasten osallisuus ideoinnissa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Henkilökunta koki, että kehittämistyö toi uusia ideoita ja lähestymistapoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja mitä enemmän kasvattaja ymmärsi aihetta, sitä paremmin hän pystyi vaikuttamaan seikkoihin, jotka lisäsivät lasten toimijuutta. Työntekijät kokivat, että lapset oppivat kuuntelemaan toisiaan ja huomioimaan toistensa mielipiteitä. Yli ryhmärajojen tapahtuva toiminta lisäsi koko talon vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Isommat lapset oppivat miten toimia pienempien kanssa ja pienemmät lapset saivat mallinnusta isompien toiminnasta. Lisäksi koettiin, että lapset nauttivat tunteesta, että heihin ja heidän taitoihinsa luotetaan.
