Varhaiskasvatusikäisten lasten tunnekasvatus
Hirvonen, Nea; Mustonen, Mira (2025)
Hirvonen, Nea
Mustonen, Mira
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830617
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten käytännöt ja painotukset varhaiskasvatusikäisten lasten tunnekasvatuksessa ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana vertaamalla ajankohtaista teoriaa aikaisempaan tutkimustietoon. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä varhaiskasvatusikäisten lasten tunnekasvatuksen kehittymisestä ja muutoksista. Tutkimuskysymyksenä työssä oli: ”Miten käsitykset varhaiskasvatusikäisten lasten tunnekasvatuksesta ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana?”
Tietoperustassa käsiteltiin työn kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten varhaiskasvatus, varhaiskasvatusikäinen, tunteet, tunnekasvatus ja tunnetaidot. Lisäksi tietoperustassa tarkasteltiin varhaiskasvatuslakia ja sen yhteyttä tunnekasvatukseen. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoa haettiin Finnasta, HAMK Finnasta, Google Scholarista ja Theseuksesta. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta, joista neljä on pro gradu -tutkielmia ja yksi kasvatustieteen kandidaatintutkielma. Aineisto analysoitiin koodauksen ja teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tuloksena nousi esiin viisi keskeistä teemaa: tunnekasvatuksen lähtökohdat, menetelmät, vaikutukset, haasteet ja toimintaympäristöt. Tulokset osoittivat, että sekä vanhemmissa että uudemmissa aineistoissa korostuu aikuisen merkitys lapsen tunnetaitojen kehityksessä, mutta uudemmissa aineistoissa painottuu lisäksi vanhemman lapsuudessa koettujen tunnekokemusten vaikutus. Uudemmissa lähteissä esiin nousi myös tunteiden kehollisuuden näkökulma, jota vanhemmissa aineistoissa ei ollut huomioitu.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että käsitykset varhaiskasvatusikäisten lasten tunnekasvatuksesta ovat viimeisen vuosikymmenen aikana osittain säilyneet samoina, mutta myös laajentuneet. Tunnekasvatuksessa korostuvat edelleen perheen, vertaissuhteiden ja aikuisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen tunteiden, tunnetaitojen sekä tunne-elämän kehityksessä.
Jatkotutkimuksena olisi tärkeää selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat oman osaamisensa tunnekasvatuksen toteuttamisessa ja käytettävissä menetelmissä. Aihe on ajankohtainen, sillä tunnekasvatus ja tunnetaitojen tukeminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa varhaiskasvatuksen tavoitteissa ja käytännöissä.
Tietoperustassa käsiteltiin työn kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten varhaiskasvatus, varhaiskasvatusikäinen, tunteet, tunnekasvatus ja tunnetaidot. Lisäksi tietoperustassa tarkasteltiin varhaiskasvatuslakia ja sen yhteyttä tunnekasvatukseen. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoa haettiin Finnasta, HAMK Finnasta, Google Scholarista ja Theseuksesta. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui viisi tutkimusta, joista neljä on pro gradu -tutkielmia ja yksi kasvatustieteen kandidaatintutkielma. Aineisto analysoitiin koodauksen ja teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tuloksena nousi esiin viisi keskeistä teemaa: tunnekasvatuksen lähtökohdat, menetelmät, vaikutukset, haasteet ja toimintaympäristöt. Tulokset osoittivat, että sekä vanhemmissa että uudemmissa aineistoissa korostuu aikuisen merkitys lapsen tunnetaitojen kehityksessä, mutta uudemmissa aineistoissa painottuu lisäksi vanhemman lapsuudessa koettujen tunnekokemusten vaikutus. Uudemmissa lähteissä esiin nousi myös tunteiden kehollisuuden näkökulma, jota vanhemmissa aineistoissa ei ollut huomioitu.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että käsitykset varhaiskasvatusikäisten lasten tunnekasvatuksesta ovat viimeisen vuosikymmenen aikana osittain säilyneet samoina, mutta myös laajentuneet. Tunnekasvatuksessa korostuvat edelleen perheen, vertaissuhteiden ja aikuisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen tunteiden, tunnetaitojen sekä tunne-elämän kehityksessä.
Jatkotutkimuksena olisi tärkeää selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat oman osaamisensa tunnekasvatuksen toteuttamisessa ja käytettävissä menetelmissä. Aihe on ajankohtainen, sillä tunnekasvatus ja tunnetaitojen tukeminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa varhaiskasvatuksen tavoitteissa ja käytännöissä.
