Metsätalouden puustoiset suojavyöhykkeet - metsänomistajien asenteet vesiensuojeluun ja suojavyöhykkeiden kohdentaminen Salon kunnan metsissä

Abstract

Metsätalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen merkitys on kasvanut Suomessa 2020-luvulla, ja puustoiset suojavyöhykkeet on tunnistettu yhdeksi keinoksi vähentää metsätalouden kuormitusta vesistöihin. Vesistöjen tilan parantaminen edellyttää vapaaehtoisten ja kohdennettujen toimenpiteiden lisäämistä, mikä korostaa metsänomistajien roolia.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää metsänomistajien asenteita ja motivaatiotekijöitä metsätalouden puustoisia suojavyöhykkeitä kohtaan ja tutkia, voiko paikkatietotarkastelulla tuottaa lisätietoa suojavyöhykkeiden kohdentamisen tueksi Salon kaupungin omistamissa metsissä. Työ toteutettiin Valonian toimeksiannosta osana Kuntien METSO-rantajatkumot -hanketta, jossa Salon kaupunki on mukana pilottikuntana.

Tutkimuksen tietoperusta käsitteli metsätalouden vesiensuojelua, erityisesti puustoisia suojavyöhykkeitä ja niiden ekologista merkitystä, säätelyä ja suosituksia. Lisäksi tarkasteltiin metsänomistajan roolia vesistökuormituksen vähentämisessä.

Opinnäytetyön tutkimus koostui kahdesta osiosta: kyselytutkimus metsänomistajille ja paikkatietotarkastelu QGIS-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi 230 metsänomistajaa heinäkuussa 2025, ja sillä selvitettiin metsänomistajien asenteita ja motivaatiotekijöitä metsätalouden vesiensuojelua ja puustoisia suojavyöhykkeitä kohtaan. Paikkatietotarkastelussa arvioitiin, millainen suhteellinen vaikuttavuus kaupungin kiinteistön rantaviivalle jätettävällä suojavyöhykkeellä on koko vesistön näkökulmasta, ja millainen vaikuttavuuden lisäys voitaisiin saavuttaa, mikäli puustoinen suojavyöhyke jätetään myös naapurikiinteistölle.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että metsänomistajat suhtautuvat pääosin positiivisesti puustoisiin suojavyöhykkeisiin ja pitivät niitä hyvänä vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinona. Motivaatiotekijöissä korostuivat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, taloudelliset kannustimet ja vesistöjen puhtaus. Paikkatietotarkastelun tuloksena syntyi karttatulosteita ja taulukoita, joiden avulla puustoisten suojavyöhykkeiden kohdentaminen tarkasteltujen järvien osalta on mahdollista.

Metsänomistajilla on halukkuutta vesiensuojeluun, mutta he kaipaavat taloudellisten menetysten kompensointia. Metsänomistajan tavoitteet ja metsäomaisuuden koko vaikuttavat vahvasti puustoisten suojavyöhykkeiden jättämiseen ja niistä koettuun hyötyyn. Salon kaupunki voi hyödyntää paikkatietotarkastelun tuloksia kohdentaakseen puustoisia suojavyöhykkeitä niihin kohteisiin, joissa yhteistyö naapurien kanssa tuottaisi suurimman hyödyn koko vesistölle.