Brahenkentän tekojääradan hukkalämmön hyödyntäminen : energiavirtojen arviointi ja teknisten ratkaisujen vertailu
Sohlman, Aleksandra (2025)
Sohlman, Aleksandra
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730253
Tiivistelmä
Tekojääradat ovat energiankulutukseltaan vaativia liikuntapaikkoja. Talvikaudella jäähdytysjärjestelmät toimivat erityisesti lauhoina jaksoina, kun taas kylmällä ilmalla niiden tarve on vähäisempi. Järjestelmien tuottama hukkalämpö johdetaan useimmiten suoraan ulkoilmaan ilman hyödyntämistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin Brahenkentän tekojäärataa ja arvioida sen jäähdytysjärjestelmän tuottaman hukkalämmön talteenoton ja hyödyntämisen mahdollisuuksia. Työn tilaajana toimi Helsingin kaupunki, Kulttuuri ja vapaa-ajan toimiala, Liikunnan palvelukokonaisuus, Ulkoilupalvelut, Ylläpitoyksikkö, ja työn tavoitteena oli tukea kaupungin kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden tavoitteita tarjoamalla käytännön ratkaisuja energiankulutuksen vähentämiseksi.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Aineistoa kerättiin teknisistä dokumenteista ja kirjallisuudesta, paikan päällä tehdyistä havainnoista sekä laitosmiesten ja esihenkilöstön haastatteluista. Lisäksi vertailuaineistoa saatiin muista suomalaisista tekojääradoista ja jäähalleista, mikä tarjosi näkökulmia jo käytössä oleviin teknologioihin ja toimintamalleihin. Koska Brahenkentän tarkkoja käyttötunteja ei ollut saatavilla, jäähdytysjärjestelmän vuosittaiset käyttötunnit arvioitiin kirjallisuuslähteiden perusteella. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kahteen keskeiseen tutkimuskysymykseen: ensinnäkin, miten Brahenkentän tekojääradan jäähdytysjärjestelmästä syntyvää hukkalämpöä voidaan hyödyntää teknisesti, ja toiseksi, miten samaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää taloudellisesti.
Tulokset osoittavat, että nykyinen järjestelmä luovuttaa hukkalämmön suoraan ulkoilmaan ilman talteenottoa. Jo osittainenkin hukkalämmön hyödyntäminen voisi vähentää merkittävästi kentän ostoenergian tarvetta ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Työ tuo esiin paitsi teknisen toteutettavuuden myös sen, että energian talteenottohankkeet tulisi kytkeä kaupungin ilmasto- ja energiastrategioihin. Opinnäytetyö päättyy ehdotukseen teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisista ratkaisuista, jotka on räätälöity Brahenkentän olosuhteisiin ja joiden avulla Helsingin kaupungin Liikunnan palvelukokonaisuus voi edistää energiatehokkuutta ja vahvistaa sitoutumistaan kestävään kaupunkikehitykseen.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Aineistoa kerättiin teknisistä dokumenteista ja kirjallisuudesta, paikan päällä tehdyistä havainnoista sekä laitosmiesten ja esihenkilöstön haastatteluista. Lisäksi vertailuaineistoa saatiin muista suomalaisista tekojääradoista ja jäähalleista, mikä tarjosi näkökulmia jo käytössä oleviin teknologioihin ja toimintamalleihin. Koska Brahenkentän tarkkoja käyttötunteja ei ollut saatavilla, jäähdytysjärjestelmän vuosittaiset käyttötunnit arvioitiin kirjallisuuslähteiden perusteella. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kahteen keskeiseen tutkimuskysymykseen: ensinnäkin, miten Brahenkentän tekojääradan jäähdytysjärjestelmästä syntyvää hukkalämpöä voidaan hyödyntää teknisesti, ja toiseksi, miten samaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää taloudellisesti.
Tulokset osoittavat, että nykyinen järjestelmä luovuttaa hukkalämmön suoraan ulkoilmaan ilman talteenottoa. Jo osittainenkin hukkalämmön hyödyntäminen voisi vähentää merkittävästi kentän ostoenergian tarvetta ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Työ tuo esiin paitsi teknisen toteutettavuuden myös sen, että energian talteenottohankkeet tulisi kytkeä kaupungin ilmasto- ja energiastrategioihin. Opinnäytetyö päättyy ehdotukseen teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisista ratkaisuista, jotka on räätälöity Brahenkentän olosuhteisiin ja joiden avulla Helsingin kaupungin Liikunnan palvelukokonaisuus voi edistää energiatehokkuutta ja vahvistaa sitoutumistaan kestävään kaupunkikehitykseen.
