Aistiyliherkän lapsen huomioiminen hoitotyössä : opas sairaanhoitajille

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee aistiyliherkän lapsen huomioimista hoitotyössä. Tehtävä oli selvittää, mitä aistiyliherkkyys on ja miten sairaanhoitaja voi huomioida aistiyliherkkyyksiä lasten hoitotyössä. Lisäksi tarkastellaan laadukkaan oppaan tunnuspiirteitä. Oppaan tavoite oli lisätä sairaanhoitajien osaamista sekä auttaa aistiyliherkkyyksien huomioimisessa hoitotyössä. Opinnäytetyön yhteistyökumppani on Tampereen ammattikorkeakoulu.

Teoreettisissa lähtökohdissa käsiteltiin lasten hoitotyötä, aistien normaalia toimintaa sekä lasten aistiyliherkkyyttä ja sen huomioimista hoitotyössä. Lasten hoitotyössä esiteltiin keskeiset piirteet ja periaatteet. Aistitoiminnassa kuvattiin, miten aistiärsykkeet muuttuvat aistimuksiksi. Aistiyliherkkyydestä tarkasteltiin sen määritelmää, ilmenemismuotoja ja keinoja sen huomioimiseen käytännössä lapsella. Lopuksi esiteltiin laadukkaan oppaan tunnuspiirteet. Tieto opinnäytetyötä ja tuotosta varten koottiin vertaisarvioiduista artikkeleista, kirjallisuudesta ja muiden tutkimusten lähdeviitteistä.

Opinnäytetyön tuotos toteutettiin teoreettisten lähtökohtien pohjalta PDF-muodossa oppaaksi. Oppaaseen valikoitunut tieto koostettiin eri lähteiden pohjalta, joissa oli käytännön ohjeita aistiyliherkän lapsen huomioimiseen. Jokaisen aistin yliherkkyydelle on oppaassa omat vinkit. Opas on tarkoitettu sairaanhoitajille, jotka työssään kohtaavat aistiyliherkkiä lapsia sairaaloissa tai muissa terveydenhuollon palveluissa. Opasta käytetään lähtökohtaisesti sähköisesti, mutta sen voi halutessaan myös tulostaa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tehdä enemmän tutkimuksia aiheesta tiedon lisäämiseksi.

This functional thesis examines strategies for nurses to consider a sensory defensive child in health care. The outcome of this thesis was a guide for nurses. The aim of this study was to raise awareness of sensory defensiveness in health care and to support nurses in caring for sensory defensive children. This thesis was carried out in collaboration with Tampere University of Applied Sciences.

The guide provides practical suggestions on how nurses can take a sensory defensive child into consideration in health care. The information for the guide was collected from the theoretical part of the thesis. The guide includes suggestions for each sense examined in the thesis. The guide is available online but can also be printed if needed.

The results show that sensory defensiveness is not well recognised in health care and requires more attention in the future. Sensory defensiveness in children can be addressed using several methods, such as removing sensory stimulus or diverting a child’s attention away from distracting stimulus. The key is to discuss sensory defensiveness with the child, as this enables the identification of the most appropriate method to ease their sensory stimuli.

In conclusion, several studies have examined sensory defensiveness as a feature of autism or ADHD. Sensory defensiveness may also occur independently of these conditions. Few studies have explored it from this perspective. For further research, it would be beneficial to investigate sensory defensiveness as an independent phenomenon.