Talousmedioiden luoma kuva hyvästä johtajasta

Abstract

Medialla on valta määritellä, mistä asioista puhutaan, millä tavalla niistä puhutaan ja millaisia mielikuvia yleisölle niiden pohjalta muodostuu. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten suomalaiset talousmediat kuvaavat hyvää johtajaa ja millaisia vaikutuksia talousmedioiden mukaan esiin nostetuilla tekijöillä on organisaatioille.

Teoreettinen viitekehys pohjautuu median vaikutusvaltaa käsitteleviin teorioihin ja käsitteisiin ja siihen, miten media osallistuu mielikuvien rakentamiseen (kehysanalyysi, agendan asettaminen ja medioituminen). Viitekehyksessä tarkastellaan myös johtamistutkimuksen kehitystä historiasta nykypäivään, johtajan ominaisuuksiin keskittyviä piirre- ja taitoteorioita, sekä johtamisen tilannesidonnaisuutta ja dynaamista luonnetta.

Empiirinen tutkimus toteutettiin dokumenttianalyysinä, jossa tutkimuskysymyksiin vastattiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti. Aineistona käytettiin suomalaisten talousmedioiden artikkeleita ajanjaksolta 01/2024–02/2025.

Tulokset osoittivat, että vuorovaikutus ja empatia, sosiaalinen älykkyys ja ihmisjohtaminen, itsetuntemus ja itsensä johtaminen sekä strateginen ajattelu ja suunnannäyttö nousivat tuossa esiintymisjärjestyksessä talousmedioissa keskeisimmiksi tekijöiksi kuvailtaessa hyvää johtajaa. Kaikkien näiden tekijöiden todettiin vaikuttavan organisaation toimintaan ja tuloksiin sekä ihmisten hyvinvointiin ja motivaatioon.

Työn lopputuloksena syntyi ideoita jatkotutkimuksesta, joissa voitaisiin tarkastella esimerkiksi sitä, miten talousmedia ottaa huomioon johtamisen tilannesidonnaisuuden ja vuorovaikutteiset ominaisuudet, kuinka nopeasti käsitys hyvästä johtajasta muuttuu, ja ylläpitääkö talousmedioiden luoma kuva hyvästä johtajasta vanhentuneita käsitteitä vai luoko se pohjaa nykyaikaiselle johtamiskäsitykselle.