Ideointikaveri, oikolukija vai faktantarkistaja – Missä tekoäly voisi auttaa Keskisuomalainen-konsernin toimittajaa lähitulevaisuudessa?

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka mediatalo Keskisuomalaisen toimituksissa työskentelevät henkilöt suhtautuvat tekoälyyn ja millaisissa työtehtävissä he haluaisivat tekoälyä käyttää. Keskisuomalainen-konserni toimi tutkimuksen toimeksiantajana. Työn tuloksena valmistui toimeksiantajalle luovutettu raportti, jossa esiteltiin tutkimuksen tuloksia sekä kehitysehdotuksia tekoälyn hyödyntämiseen toimitustyössä.

Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin perinteisen ja generatiivisen tekoälyn eroa, tekoälyn käyttöä journalismin kentällä, arvioita tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoihin sekä tekoälyn ja journalismin suhdetta etiikan näkökulmasta.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja tiedonkeruutapana kyselytutkimusta. Kysely lähetettiin kaikille Keskisuomalainen-konsernin toimituksissa työskenteleville marraskuussa 2024. Kyselyllä oli yhteensä 174 vastaajaa, jotka edustivat melko kattavasti konsernin erilaisia toimituksia sekä erilaisia työtehtäviä. Kyselytutkimuksessa ja sen analysoinnissa käytettiin sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä.

Vastausten perusteella suhtautuminen tekoälyyn oli konsernissa kyselyhetkellä varovaisen positiivista. Toimituksista löytyi kyselyn perusteella enemmän heitä, jotka suhtautuivat tekoälyyn vähintään melko positiivisesti, kuin heitä, jotka suhtautuivat tekoälyyn negatiivisesti. Kuitenkin vain melko harva kyselyyn vastanneista oli ottanut tekoälyn käytön osaksi rutiinejaan.

Erilaisista työtehtävistä eniten tekoälyltä kaivattiin apua esimerkiksi litterointiin, oikolukuun, suurten tietomassojen käsittelyyn ja tiedonhakuun. Vähiten apua toivottiin kokonaisten juttujen tai niiden osien kirjoittamiseen, jutun rakenteen tarkasteluun ja muokkaamiseen sekä juttuaiheiden valintaan. Tutkimuksen perusteella eniten toimitusten edustajia kannustaisi tekoälyn käyttöön se, että tekoälystä koettaisiin saatavan konkreettista apua tiettyihin työtehtäviin. Tekoäly koettiin monien kyselyyn vastaajien silmissä myös epäluotettavaksi sekä uhaksi journalistisille työpaikoille ja journalismille itselleen. Kehittämisen painopisteiksi nousivat koulutus, selkeät ohjeet ja eettiset linjaukset sekä toimivat työkalut.