Muistopuut elämän merkkihetkiin, niiden merkitys ja kasvupaikkavaatimukset

Abstract

Muistopuiden arvokas tehtävä on välittää muisto ihmisestä, paikasta, aikakaudesta tai tunteesta. Puu muodostaa elävän muistomerkin, jonka luota voi hakea lohtua, voimaa ja yhteyttä. Vaikka suhteet puihin ovat erityisesti teollistumisen ja kaupungistumisen myötä muuttuneet, niiden merkityksellisyys on säilynyt. Työn tarkoitus on osaltaan tukea muistopuuperinteen elähdyttämistä.

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa luotettavaa dataa MuistoPuisto Oy:lle muistopuutuotteen potentiaalisista kohderyhmistä sekä tarjota käyttökelpoista, kuluttajaa palvelevaa tietoa puulajien ekologisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Opinnäytetyön toimeksiantaja MuistoPuisto Oy on laajentamassa toimintaansa hautausalan ulkopuolelle. Yritys on lanseeraamassa uuden, muistopuihin keskittyvän verkkosivuston Muistopuu.fi.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä yhdistäen kvantitatiivisen markkinatutkimuksen ja kvalitatiivisen kirjallisuuskatsauksen. Menetelmä mahdollisti määrällisten ja laadullisten aineistojen vuorovaikutteisen hyödyntämisen. Työssä avataan käsitteistöä ja historiallista taustaa, jotka selittävät puiden merkitystä Suomessa ja muissa kulttuureissa. Markkinatutkimuksen verkkokyselyyn saatiin 80 vastausta. Kyselyn perusteella Quercus robur ja Pinus sylvestris olivat suosituimpia puulajeja muistopuiksi. Kolmanneksi suosituimpia olivat tasaisella tuloksella Acer platanoides ja Tilia cordata. Muistopuun koettiin symboloivan ennen kaikkea elämän kiertokulkua ja puun nähtiin soveltuvan moninaisten elämän käännekohtien merkitsijäksi. Suurimmat vastaajaryhmät olivat ikäluokan perusteella 56–65-vuotiaat ja 26–35-vuotiaat.

Kyselyn suosituimpia puulajeja, tammea ja mäntyä, yhdistää sitkeys ja joustavuus, mikä auttaa niitä menestymään erilaisilla kasvupaikoilla ja ilmastollisten muutosten edessä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset korostavat kasvupaikan merkitystä puulajin kasvulle. Puun kasvutila, valo-olosuhteet ja maaperän ravinteisuus määrittelevät, miten puu ohjaa energiaansa kasvuun. Puulajin kasvupaikan vaatimukset, kasvutavan kuvaus, visuaalinen ilme, lajin edustama symboliikka ja merkitykset monimuotoisuudelle ovat kaikki puulajivalintaa ja ostopäätöstä edesauttavia tietoja.

Naisten ja miesten puusuhteiden eroavaisuudet nousivat esiin pohdittaessa naisten edustavuutta verkkokyselyn vastaajajoukossa. Tämä vielä tutkimaton aihe voisi tarjota mielenkiintoisen aihion jatkotutkimukselle.

Memorial trees serve as living monuments that preserve memories of people, places, eras, and emotions. They provide comfort, strength, and a sense of connection, even as industrialisation and urbanisation have reshaped human relationships with nature. This thesis supports the revitalisation of the memorial tree tradition by producing reliable data for MuistoPuisto Oy on potential customer groups and by offering accessible insights into the ecological and cultural significance of tree species.

This study was conducted for MuistoPuisto Oy, currently expanding beyond the funeral sector with the launch of a new website, Muistopuu.fi. The study employed a mixed-methods approach, combining quantitative market analysis with a qualitative literature review. This allowed for an interactive use of numerical and descriptive data. Thesis also explored concepts and historical contexts that explain the role of trees in Finland and other cultures. The survey gathered 80 responses, identifying Quercus robur and Pinus sylvestris as the most popular memorial tree species, followed by Acer platanoides and Tilia cordata. Respondents viewed memorial trees primarily as symbols of life’s cycle and markers of significant life transitions. The largest respondent groups were aged 56–65 and 26–35.

The findings highlight resilience and adaptability as key attributes of oak and Scots pine, while the literature review emphasises the importance of site conditions, such as space, light, and soil nutrients, in shaping tree growth. Factors such as growth requirements, visual character, symbolic meaning, and contributions to biodiversity all influence species selection and purchasing decisions.

Differences in how men and women relate to trees surfaced when considering female representation among survey respondents. This underexplored theme offers a promising direction for future studies.