Hyvän urheiluselostuksen elementit
Hodge, Airik (2025)
Hodge, Airik
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131260
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät muodostavat hyvän urheiluselostuksen ja millaisia yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia alan ammattilaisten näkemyksissä on. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin teemahaastattelemalla kolmea kokenutta suomalaista urheiluselostajaa, joilla on pitkä työkokemus valtakunnallisista urheilulähetyksistä. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella hyvän urheiluselostuksen kokonaisuus rakentuu kuudesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta: asiantuntijuudesta ja valmistautumisesta, artikulaatiosta ja äänenkäytöstä, tilannetajusta ja rytmiikasta, karismasta ja tunteesta, puolueettomuudesta ja yleiskielisyydestä sekä narratiivisuudesta ja viihteellisyydestä. Nämä elementit muodostavat ammatillisen viestinnän kokonaisuuden, jossa tieto, tunne ja eettisyys yhdistyvät.
Tutkimus osoittaa, että urheiluselostus ei ole pelkkää tapahtumien referointia, vaan reaaliaikaista journalistista tarinankerrontaa, jossa asiantuntevuus, äänenhallinta ja läsnäolo luovat yleisölle merkityksellisen kokemuksen. Hyvä selostaja toimii samanaikaisesti journalistina, esiintyjänä ja kertojana, joka rakentaa urheilutapahtumasta sekä tiedollisesti, että emotionaalisesti uskottavan kokonaisuuden. Tuloksia voidaan hyödyntää urheilujournalismin ja viestinnän koulutuksessa sekä selostustyön ammattitaidon kehittämisessä.
Tulosten perusteella hyvän urheiluselostuksen kokonaisuus rakentuu kuudesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta: asiantuntijuudesta ja valmistautumisesta, artikulaatiosta ja äänenkäytöstä, tilannetajusta ja rytmiikasta, karismasta ja tunteesta, puolueettomuudesta ja yleiskielisyydestä sekä narratiivisuudesta ja viihteellisyydestä. Nämä elementit muodostavat ammatillisen viestinnän kokonaisuuden, jossa tieto, tunne ja eettisyys yhdistyvät.
Tutkimus osoittaa, että urheiluselostus ei ole pelkkää tapahtumien referointia, vaan reaaliaikaista journalistista tarinankerrontaa, jossa asiantuntevuus, äänenhallinta ja läsnäolo luovat yleisölle merkityksellisen kokemuksen. Hyvä selostaja toimii samanaikaisesti journalistina, esiintyjänä ja kertojana, joka rakentaa urheilutapahtumasta sekä tiedollisesti, että emotionaalisesti uskottavan kokonaisuuden. Tuloksia voidaan hyödyntää urheilujournalismin ja viestinnän koulutuksessa sekä selostustyön ammattitaidon kehittämisessä.
