Kasvillisuus eroosiohaasteiden hallinnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia vesieroosion aiheuttamia haasteita voi esiintyä kaupunkiympäristöissä Suomessa ja miten kasvillisuutta voidaan hyödyntää eroosiohaasteiden hallinnassa. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli koota tutkimuksista ja viheralan raporteista yhteen tietoa kasvillisuuden vaikutuksista eroosioon ja arvioida, miten tieto soveltuu Suomen oloihin. Aineistona käytettiin niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin tieteellisiä artikkeleita, raportteja ja viheralan hoito- ja suunnitteluohjeita. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että aiheesta löytyy hyvin paljon kirjallisuutta, ja haastavinta oli tiedon sovellettavuus suomalaisiin ympäristöoloihin. Näin ollen kansainvälisiä tuloksia voidaan soveltaa vain harkiten. Tulosten perusteella kasvillisuus on havaittu keskeiseksi ja monivaikutteiseksi ratkaisuksi veden aiheuttaman eroosion hallinnassa. Kasvien juuriston sitova vaikutus auttaa maaperän hiukkasten paikallaan pysyvyyttä ja samalla juuristo lisää maan vedenläpäisykykyä, joka vähentää pintavaluntaa ja maanvyörymiä. Lisäksi kasvillisuuden maanpäällinen osa suojaa maata sadannalta ja hidastaa pintavaluntaa. Tutkimusten mukaan erityisesti versojuuriset, monivuotiset ja tiheäkasvuiset kasvit ovat erityisen tehokkaita eroosion hallinnassa. Ne muodostavat yhtenäisen kasvuston ja kestävät vaihteleviakin olosuhteita. Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että kasvillisuus on erittäin potentiaalinen, joskin osittain aliarvostettu ratkaisu eroosion hallintaan. Suomalaisissa kaupunkiympäristöissä on käytetty kasvillisuutta, erityisesti hulevesien hallintaan. Kasvillisuuden maaperää tukeva vaikutus on tehokas ja ekologinen eroosionsuoja, sillä se ylläpitää ekosysteemipalveluita ja maisema-arvoja. Luonnonmukaiset ratkaisut eroosioon voivat ainakin osittain korvata teknisiä eroosioratkaisuja, mikä tekee niistä taloudellisesti, ekologisesti ja maisemallisesti kestäviä ratkaisuja. Työn tulokset osoittavat tarvetta panostaa enemmän kasvipohjaisiin ratkaisuihin teknisten ratkaisujen sijaan. Työn tilaajana oli Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.