Epävakaan persoonallisuushäiriön representaatio suomalaisessa uutismediassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee epävakaan persoonallisuushäiriön representaatiota suomalaisessa uutismediassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisin tavoin epävakaata persoonallisuushäiriötä ja sitä sairastavia henkilöitä esitetään verkkoartikkeleissa, ja miten nämä esitystavat voivat mahdollisesti vaikuttaa sairauteen liittyvän stigman vahvistumiseen tai lieventymiseen. Aihe on ajankohtainen, sillä mielenterveys on noussut yhä näkyvämmäksi teemaksi mediassa, ja erityisesti persoonallisuushäiriöihin liittyy edelleen merkittävää väärinymmärrystä ja leimaamista.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena diskurssianalyysin menetelmin. Aineistona käytettiin kymmentä vuosina 2020–2023 julkaistua verkkoartikkelia, jotka käsittelevät epävakaata persoonallisuushäiriötä ja sisältävät haastattelun diagnoosin saaneelta henkilöltä. Artikkelit on poimittu Suomen suurimmista uutismedioista: Yleltä, MTV:ltä, Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä.

Diskurssianalyysi toteutettiin aineistolähtöisesti ja iteratiivisesti viiden vaiheen prosessina. Ensin tekstit luettiin useaan kertaan ja niistä tehtiin muistiinpanoja toistuvista sanavalinnoista, tunteiden ja oireiden kuvauksista sekä puhujien asemoinnista. Toisessa vaiheessa aineisto koodattiin kartoittamalla toistuvat ilmaukset ja arvioimalla puhetapojen funktioita, kuten diagnosointia ja dramatisointia. Kolmannessa vaiheessa koodeista muodostettiin laajempia merkitysjärjestelmiä, joiden pohjalta hahmottui viisi päädiskurssia. Neljännessä vaiheessa tarkennettiin päädiskursseja aladiskursseiksi, jotka toivat esiin sisäistä variaatiota. Lopuksi diskurssit nimettiin niiden funktion ja keskeisen merkityssisällön perusteella, ja kuvauksia havainnollistettiin esimerkkikatkelmilla.

Aineistossa tunnistettiin viisi pääasiallista diskurssia: medikalisoiva diskurssi, kokemuksellinen diskurssi, yhteiskunnallinen ja stigmaa käsittelevä diskurssi, dramatisoinnin diskurssi sekä sukupuolittunut ja normatiivinen diskurssi. Näistä päädiskursseista löytyi myös aladiskursseja, jotka esitellään tuloksissa.

Tutkimus korostaa median vastuuta mielenterveysaiheiden käsittelyssä ja tuo esiin tarpeen kehittää journalistisia käytäntöjä, jotka edistävät neutraalimpaa ja stigmaa vähentävää uutisointia. Tuloksia voivat hyödyntää erityisesti media-alan ammattilaiset sekä mielenterveystyön toimijat, jotka haluavat lisätä ymmärrystä ja parantaa mielenterveyden häiriöiden esittämisen eettisyyttä suomalaisessa uutismediassa.