Lähdekäytännöt Yhdysvaltain presidentinvaalien uutisoinnissa – Tarkastelussa Yle ja Helsingin Sanomat

Abstract

Tässä opinnäytetyössä pureudutaan lähdekäytäntöihin ulkomaanuutisissa ja Yhdysvaltoja koskevaan uutisointiin Suomessa. Tutkimus kohdistui Helsingin Sanomien ja Ylen Yhdysvaltain presidentinvaalien uutisointiin vuonna 2024. Tarkasteluajankohdaksi valikoitui kaksi viikkoa ennen varsinaista vaalipäivää. Menetelmänä on sisällön erittely, mutta uutissisältöjen tarkastelussa hyödynnetään myös laadullisen tutkimuksen keinoja.

Aineisto koostuu 108 uutisjutusta, jotka julkaistiin Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla 22.10.-4.11.2024 välisenä aikana. Tutkimuksessa selvitetään, millaisen kuvan Yle ja Helsingin Sanomat välittivät Yhdysvaltain presidentinvaaleista suomalaiselle yleisölle ja kuinka monipuolista sisältö on lähteiden ja uutisaiheiden osalta. Tutkimustuloksissa tarkastellaan myös Ylen ja Helsingin Sanomien julkaisemien sisältöjen eroja.

Kokonaiskuvan saamiseksi tekijä eritteli medioiden käyttämät lähteet ja teemat. Sisällöt nojasivat pitkälti dokumenttilähteistä saatuihin tietoihin. Erityisesti yhdysvaltalaisia uutismedioita ja kansainvälisiä uutistoimistoja oli käytetty runsaasti lähteenä, mikä vahvisti ennakkokäsitystä suomalaisviestimien lähdekäytännöistä aiempien tutkimusten valossa. Helsingin Sanomat oli käyttänyt Yleä enemmän ja monipuolisemmin yhdysvaltalaismedioita lähteenään.

Henkilölähteissä löytyi painotuseroja siinä, millaisessa roolissa henkilöitä oli haastateltu. Helsingin Sanomien henkilölähteissä korostui yksityishenkilöt, joita oli useimmiten haastateltu paikan päällä Yhdysvalloissa. Yle oli puolestaan haastatellut Helsingin Sanomia useammin tutkijoita ja professoreita. Henkilölähteiden määrässä ei ollut suurta eroa. HS oli haastatellut aineiston juttuihin yhteensä 47 henkilöä ja Yle 52 henkilöä.

Teemoissa korostui republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump, jonka kampanjaa, tukijoita ja kritisoijia oli käsitelty enemmän kuin demokraattien vastaehdokasta Kamala Harrisia. Teemojen käsittelyssä oli havaittavissa painotuseroja HS:n ja Ylen välillä, vaikka molemmat mediat olivatkin isossa kuvassa nostaneet verkkosivuilleen samoja uutisaiheita.

Tutkimuksen lopuksi tarkastellaan tarkemmin sitä, miten HS ja Yle olivat teemoja käsitelleet ja miten eri lähdetyyppien käyttö vertautui teemoihin. Tutkimustulosten perusteella HS käytti henkilölähteitä yleisimmin äänestäjien ajatuksia käsittelevissä jutuissa ja katugallupeissa. Myös Yle käytti määrällisesti eniten yksityishenkilöiksi luokittelemiani henkilölähteitä, mutta huomattavasti vähemmän kuin HS. Yle puolestaan oli käyttänyt Helsingin Sanomia enemmän tutkijoita ja professoreita, jotka taustoittivat Yhdysvaltain vaalijärjestelmään, vaalivaikuttamiseen tai kannatustilanteeseen liittyviä teemoja.