Kelluvat kosteikot osana vesistöjen ravinnekuormituksen hallintaa : Äkeenojan kosteikon kokeellinen tutkimus
Tschokkinen, Jenny (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231523
Tiivistelmä
Rehevöityminen on kasvava ympäristöhaaste, jota aiheuttaa ravinteiden ylikuormitus. Ilmiö vaikuttaa moniin vesiekosysteemeihin maailmanlaajuisesti. Opinnäytetyö käsittelee kelluvia kosteikkoja, eli kasvilauttoja ja niiden kykyä vähentää vesistöissä olevia ravinnekuormia. Kasvilautat ovat vesistön pinnalle asennettuja ja pohjaan ankkuroituja rakenteita. Lautoille on istutettu kosteikkokasveja, jotka voivat kellua vesistön, kuten lammen tai järven pinnalla. Ravinteiden pidätyskykyä analysoitiin ja arvioitiin opinnäytetyössä asentamalla heinäkuussa vuonna 2025 kasvilauttarakennelma Äkeenojan kosteikkoon osana toimeksiantajan eli Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ’’Vesienhoidon toimenpiteillä tuloksiin’’ -hanketta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista tutkimusta ja määrällistä tutkimusta. Työn analyysimenetelminä käytettiin puolestaan dokumenttianalyysiä ja laadullista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin etsittiin vastausta pääosin vesinäytteiden antamilla tuloksilla sekä tarkastelemalla kasvilauttaa koko kasvukauden ajan. Lautan kasveista otettiin kuvia ja niiden kuntoa tarkkailtiin silmämääräisesti. Tietoa menneistä kasvilauttatoteutuksista etsittiin verkkolähteistä sekä kirjallisista lähteistä käyttäen edellämainittuja analyysimenetelmiä. Työn tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kasvilauttakokeiluja on tehty maailmanlaajuisesti, miten Äkeenojan kosteikon lauttarakennelma kesti rakenteeltaan sekä kasveiltaan yhden kasvukauden ajan ja miten kasvilautta vaikutti Äkeenojan kosteikon vedenlaatuun kasvilautta-altaan yläpuolisen näytteenottopaikan ja alapuolisen näytteenottopaikan välillä.
Työn toiminnalliseen osuuteen kuuluivat maastokäynnit ja mittaukset Äkeenojan kosteikolla vuonna 2025. Heinäkuussa tapahtuneen kasvilautan asennuksen jälkeen kosteikosta otettiin vesinäytteitä kahdesti elokuussa, kerran syyskuussa ja kerran lokakuussa. Työn toimeksiantaja otti vesinäytteet ja tulokset analysoi Eurofins Environment Testing Finland Oy. Vesinäytteistä mitattiin kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus.
Työn tulososiossa tutkittiin vesinäytteiden antamia tuloksia pylväsdiagrammien avulla. Tuloksia analysoitiin ja luotettavuutta pohdittiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Tuloksia voidaan käyttää ravinnekuormituksen arviointiin ja kasvilauttojen mahdollisten hyötyjen tarkasteluun. Aikomuksena on pitää kasvilauttarakennelma Äkeenojan kosteikossa talven yli ja mahdollisesti jatkaa kokeilua vuoden 2026 kesällä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista tutkimusta ja määrällistä tutkimusta. Työn analyysimenetelminä käytettiin puolestaan dokumenttianalyysiä ja laadullista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin etsittiin vastausta pääosin vesinäytteiden antamilla tuloksilla sekä tarkastelemalla kasvilauttaa koko kasvukauden ajan. Lautan kasveista otettiin kuvia ja niiden kuntoa tarkkailtiin silmämääräisesti. Tietoa menneistä kasvilauttatoteutuksista etsittiin verkkolähteistä sekä kirjallisista lähteistä käyttäen edellämainittuja analyysimenetelmiä. Työn tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kasvilauttakokeiluja on tehty maailmanlaajuisesti, miten Äkeenojan kosteikon lauttarakennelma kesti rakenteeltaan sekä kasveiltaan yhden kasvukauden ajan ja miten kasvilautta vaikutti Äkeenojan kosteikon vedenlaatuun kasvilautta-altaan yläpuolisen näytteenottopaikan ja alapuolisen näytteenottopaikan välillä.
Työn toiminnalliseen osuuteen kuuluivat maastokäynnit ja mittaukset Äkeenojan kosteikolla vuonna 2025. Heinäkuussa tapahtuneen kasvilautan asennuksen jälkeen kosteikosta otettiin vesinäytteitä kahdesti elokuussa, kerran syyskuussa ja kerran lokakuussa. Työn toimeksiantaja otti vesinäytteet ja tulokset analysoi Eurofins Environment Testing Finland Oy. Vesinäytteistä mitattiin kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus.
Työn tulososiossa tutkittiin vesinäytteiden antamia tuloksia pylväsdiagrammien avulla. Tuloksia analysoitiin ja luotettavuutta pohdittiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Tuloksia voidaan käyttää ravinnekuormituksen arviointiin ja kasvilauttojen mahdollisten hyötyjen tarkasteluun. Aikomuksena on pitää kasvilauttarakennelma Äkeenojan kosteikossa talven yli ja mahdollisesti jatkaa kokeilua vuoden 2026 kesällä.