Mummonmökin haju : ongelma, jota ei voi korjata?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kloorifenolien ja niiden hajoamisaineiden, kloorianisolien aiheuttamia sisäilmahaittoja suomalaisessa rakennuskannassa. Työssä tarkasteltiin ilmiötä, jota kansaomaisesti kutsutaan ’’mummonmökin hajuksi’’. Aihe on ajankohtainen, sillä 1900-luvun puolivälin ja loppupuolen rakennuksissa käytettiin runsaasti kloorifenolipohjaisia puunsuoja-aineita, joiden vaikutukset näkyvät edelleen.

Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja asiantuntijahaastatteluna. Kirjallisuuskatsauksen avulla koottiin tietoa kloorifenolien käytöstä, niiden kemiallisista ominaisuuksista ja muuntumisesta kloorianisoleiksi. Haastattelun avulla syvennettiin ymmärrystä hajuilmiön käytännön esiintymisestä, tunnistamisesta ja korjausmenetelmien toimivuudesta.

Tulosten perusteella kloorifenolit muuttuvat ajan myötä mikrobien vaikutuksesta kloorianisoleiksi, jotka ovat haihtuvia ja voimakkaasti haisevia yhdisteitä. Ne sitoutuvat tiukasti orgaanisiin materiaaleihin aiheuttaen pysyvän hajun. Haju ei poistu otsonoinnilla tai muilla tavanomaisilla menetelmillä, vaan ainoastaan hävittämällä materiaalit.