Sähkörekan pilotointi osana organisaation kestävän kehityksen strategiaa

Abstract

Liikenne ja erityisesti raskas tieliikenne, on merkittävä päästölähde ja sen osuus tieliikenteestä on yli kolmannes. Sähköistäminen on keskeinen toimenpide yritysten hiilijalanjäljen pienentämisessä, mutta tätä hidastaa raskaan kaluston sähköisen teknologian ja infrastruktuurin kehityksen keskeneräisyys. Vastatakseen tähän haasteeseen PostNord Oy on sitoutunut Science Based Targets-aloitteen hyväksymiin päästövähennystavoitteisiin ja tavoittelee logistiikka-alan ilmastojohtajuutta. Selvittääkseen sähköisen raskaan liikenteen soveltuvuutta logistisiin tarpeisiin PostNord toteutti valtionavustaman sähköisen raskaan liikenteen pilotointi-hankkeen yhteistyössä Traficomin kanssa vuosina 2023–2025. Tämän opinnäytetyön päätavoite oli analysoida PostNord Oy:n toteuttamaa hanketta ja sen vaikutuksia organisaation kestävän kehityksen strategiaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten hanke edisti PostNordin ympäristövastuuta ja taloudellista kestävyyttä, ja pohdittiin, miten hankkeen oppeja voitaisiin jalkauttaa eteenpäin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa sovellettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimusaineisto koostui ensisijaisesti analysoitavan hankkeen numeerisesta datasta, jolla mitattiin sähkö- ja dieselrekkojen operatiivista laatua ja ympäristövaikutuksia. Hankkeen merkitystä kestävän kehityksen strategiassa pohjustettiin tietoperustalla, jossa avattiin PostNordin nykyistä vastuullisuustyötä, analysoitiin kestävän kehityksen roolia logistiikassa sekä liikenteen ympäristövaikutuksia ja sähköisen liikenteen tuomia etuja ja haasteita aiheesta tehtyjen tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Määrällistä analyysia täydennettiin teemahaastatteluilla kahden PostNord Oy:n kuljetustuotannon asiantuntijan kanssa. Tuloksissa todettiin, että sähkörekan pilotointihanke edisti PostNord Oy:n ympäristövastuuta saavuttaen huomattavan päästövähennyksen tukien suoraan yrityksen kestävän kehityksen strategiaa. Taloudellinen kestävyys edellytti kustannustehokkuuden optimointia riittävällä käyttöasteella ja kuormalla, mutta samalla havaittiin kustannustehokkuuden ja toimintavarmuuden välinen jännite. Operatiivinen analyysi paljasti, että merkittävä pullonkaula on latausinfrastruktuuri, jonka riittämätön teho erityisesti talviolosuhteissa teki operoinnista epätoimintavarmaa. Vaikka pilotointi osoitti sähköisen raskaan liikenteen toimintavarman ja kustannustehokkaan operoinnin olevan mahdollista, toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden väliset jännitteet tulee ratkaista latauskapasiteetin optimoinnilla. Infrastruktuurin jakaminen alihankkijoiden kanssa voi luoda uuden liiketoimintamahdollisuuden, jolla nopeuttaa toimitusketjun siirtymää. Sähköisen raskaan kaluston laajempi käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua ja yhtenäistä latausstrategiaa, jossa huomioidaan myös Last Mile -jakelun sähköistämisen suunnitelmat.

Transportation, and heavy road transport in particular, is a significant source of emissions and heavy transport accounts for over one third of total road traffic emissions. Its electrification is a key measure for companies to reduce their carbon footprint, but its progress is slowed by the unfinished development of electric technology and infrastructure for heavy-duty vehicles. To address this challenge, the commissioner of this thesis, PostNord Oy, is committed to the emission reduction targets approved by the Science Based Targets initiative and aims for climate leadership in the logistics sector. To understand the suitability of electric heavy transport for logistics needs, PostNord implemented a state-subsidised electric heavy transport pilot project in cooperation with Traficom between 2023 and 2025. The main objective of this thesis was to analyse the project implemented by PostNord Oy and its effects on the organization’s sustainability strategy. The study investigated how the project promoted PostNord’s environmental responsibility and economic sustainability and considered how the results of the project could be implemented further. The study was conducted as a case study, applying both quantitative and qualitative methods. The research material consisted primarily of numerical data from the analysed project, which measured the operational quality and environmental impact of the electric and diesel trucks. The significance of the project within the sustainability strategy was grounded in a knowledge base that analysed the role of sustainable development in logistics, as well as the environmental impacts of transport and electric transport through studies and literature. Quantitative analysis was supplemented by thematic interviews with two specialists of transport operations at PostNord Oy. The results stated that the electric truck piloting project promoted PostNord Oy’s environmental responsibility by achieving a substantial reduction in emissions, directly supporting the company’s sustainability strategy. Economic sustainability required the optimization of cost-efficiency through adequate utilization rate and payload, but at the same time, a tension between cost-efficiency and operational reliability was observed. Operational analysis revealed that the most significant bottleneck is the charging infrastructure, whose insufficient power especially in winter conditions made the operation unreliable. Although the pilot demonstrated that reliable and cost-efficient operation of electric heavy vehicles is possible, tensions between reliability and cost-efficiency must be resolved through optimization of charging capacity. Sharing the infrastructure with subcontractors can create a new business opportunity to accelerate the transition of the entire supply chain. The broader adoption of electric heavy vehicles requires careful planning and a unified charging strategy that also considers the electrification plans of Last Mile delivery.