Työnantajamielikuvan rakentuminen ravintolassa työntekijäkokemusten mukaan
Pitkänen, Niina (2025)
Pitkänen, Niina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120231783
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ravintolan työnantajamielikuvaa ja sen tämänhetkistä tilannetta työntekijäkokemuksen perusteella. Tutkimus rajattiin koskemaan työnantajamielikuvan nykytilaa keskittyen sisäiseen työnantajamielikuvaan ja sen vuoksi tutkimus toteutettiin työntekijöiden näkökulmasta. Työnantajamielikuvan käsittelyä on rajattu työn laajuuden vuoksi. Ulkoinen maine, rekrytointi ja sisäiset mittausjärjestelmät on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle työn laajuuden vuoksi. Tutkimuksessa tarkkaillaan yritystä yritysvastuun näkökulmasta. Tällä kertaa ekologinen vastuu on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle.
Yritykset kilpailevat osaavasta henkilökunnasta ja tämän vuoksi aihe on hyvin ajankohtainen. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää työnantajamielikuvan nykytilaa ravintolassa ja tutkimusongelmaksi nousi, miten työnantajamielikuva rakentuu ravintolassa työntekijöiden näkökulmasta ja alaongelmaksi, mikä tekee työnantajasta mielenkiintoisen työntekijän näkökulmasta.
Tutkimus suoritettiin kahden viikon aikana kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohteena oli koko ravintolan henkilökunta. Koska tutkimukseen valikoitui pieni yksityisomisteinen ravintola, tarvittiin koko henkilökunta (16 vastaajaa) tutkimukseen kokonaisotoksena. Näin katsottiin tutkimuksen validiteetin ja reabiliteetin täyttyvän ja määrällinen tutkimus voitiin suorittaa. Vastausprosentti kyselyssä oli 100 %. Kyselylomake jaettiin aihealueittain teoriaan nojaten ja lomake toteutettiin väittämien avulla. Pääteemoina olivat yrityskulttuuri, johtajuus, palkitseminen, kehittymismahdollisuudet ja työntekijäkokemus. Kyselylomakkeessa oli väittämiä, joita vastaajat arvioivat Likertin asteikkoa hyödyntäen sekä kaksi avointa kysymystä.
Tulosten mukaan työnantajamielikuva on yrityksessä tällä hetkellä melko hyvässä tilassa. Positiivisia asioita, joita kyselystä nousi esille, olivat hyvä tiimihenki ja työnantajan luotettavuus. Kaiken kaikkiaan positiiviset tulokset osoittavat, että yritys kantaa vastuuta taloudellisesti ja sosiaalisesti yhteiskunnassa työllistämällä suhteellisen motivoituneita työntekijöitä. Työolot ja oma jaksaminen työssä koettiin myös hyviksi. Parannettavaakin löytyi odotettavasti. Tutkimus osoitti, että kommunikaatio ja viestintä tarvitsisi kehittämistä. Nämä tekijät on hyvä ottaa huomioon, jos yrityksessä lähdetään kehittämään työnantajamielikuvaa tai luodaan uusia kyselytutkimuksia.
Yritykset kilpailevat osaavasta henkilökunnasta ja tämän vuoksi aihe on hyvin ajankohtainen. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää työnantajamielikuvan nykytilaa ravintolassa ja tutkimusongelmaksi nousi, miten työnantajamielikuva rakentuu ravintolassa työntekijöiden näkökulmasta ja alaongelmaksi, mikä tekee työnantajasta mielenkiintoisen työntekijän näkökulmasta.
Tutkimus suoritettiin kahden viikon aikana kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohteena oli koko ravintolan henkilökunta. Koska tutkimukseen valikoitui pieni yksityisomisteinen ravintola, tarvittiin koko henkilökunta (16 vastaajaa) tutkimukseen kokonaisotoksena. Näin katsottiin tutkimuksen validiteetin ja reabiliteetin täyttyvän ja määrällinen tutkimus voitiin suorittaa. Vastausprosentti kyselyssä oli 100 %. Kyselylomake jaettiin aihealueittain teoriaan nojaten ja lomake toteutettiin väittämien avulla. Pääteemoina olivat yrityskulttuuri, johtajuus, palkitseminen, kehittymismahdollisuudet ja työntekijäkokemus. Kyselylomakkeessa oli väittämiä, joita vastaajat arvioivat Likertin asteikkoa hyödyntäen sekä kaksi avointa kysymystä.
Tulosten mukaan työnantajamielikuva on yrityksessä tällä hetkellä melko hyvässä tilassa. Positiivisia asioita, joita kyselystä nousi esille, olivat hyvä tiimihenki ja työnantajan luotettavuus. Kaiken kaikkiaan positiiviset tulokset osoittavat, että yritys kantaa vastuuta taloudellisesti ja sosiaalisesti yhteiskunnassa työllistämällä suhteellisen motivoituneita työntekijöitä. Työolot ja oma jaksaminen työssä koettiin myös hyviksi. Parannettavaakin löytyi odotettavasti. Tutkimus osoitti, että kommunikaatio ja viestintä tarvitsisi kehittämistä. Nämä tekijät on hyvä ottaa huomioon, jos yrityksessä lähdetään kehittämään työnantajamielikuvaa tai luodaan uusia kyselytutkimuksia.
