Alakouluikäisten lasten kotona käytävä ruokapuhe sekä ruokailutottumukset

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää alakouluikäisten lasten perheissä käytyä ruokapuhetta sekä perheiden ruokailutottumuksia huoltajien näkökulmasta. Ruokailutottumuksilla tarkoitetaan arjessa toistuvia tapoja ja käytäntöjä, jotka liittyvät syömiseen ja ruokiin. Ruokapuhetta on kaikenlainen ruokaan ja syömiseen liittyvä viestintä. Ruokapuhe on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan lapsen ruoka- ja kehosuhteeseen. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä ruokapuhetta on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Aiemmat tutkimukset keskittyvät pääasiassa varhaiskasvatusikäisiin lapsiin, kun taas kotona käytävää ruokapuhetta alakouluikäisten lasten perheissä on tutkittu vain vähän. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Seinäjoen kaupungin ruoka- ja siivouspalvelut.

Tutkimuksessa selvitettiin huoltajien muistoja oman lapsuutensa aikaisesta ruokapuheesta ja ruokailutottumuksista sekä tarkasteltiin, onko huoltajilla näistä malleista joitain käytössä. Lisäksi selvitettiin, millaista ruokapuhetta perheissä tällä hetkellä käydään. Tutkimusaineistoa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimus lähetettiin 20 kouluun Seinäjoen alueella, ja siihen vastasi 110 henkilöä. Perheen ruokailutottumuksia selvitettiin ruoankäytön frekvenssikyselyllä. Perheessä tapahtuvaa ruokapuhetta selvitettiin määrällisillä ja laadullisilla kysymyksillä.

Tulosten perusteella suurin osa huoltajista tunnistaa haitallisen ruokapuheen vaikutukset ja pyrkiikin ylläpitämään positiivista ilmapiiriä ruokailutilanteissa. Lapsuudesta opitut mallit ruokapuheesta ja ruokailutottumuksista elävät edelleen mukana perheiden arjessa. Moni haluaa opettaa lapsilleen arvostusta ruokaan ja pitää ruokailut perheen yhteisinä hetkinä. Moni huoltaja haluaisi lapsen maistavan kaikkia ruokia, mutta tiedostaa ja välttää painostamasta maistamiseen. Perheiden ruokailutottumuksista kävi ilmi, että kalaa ja kasviproteiinituotteita käytetään melko vähän, kun taas lihaa ja perunaa useita kertoja viikossa. Vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen päivittäinen käyttö jää monella perheellä vähäiseksi. Karkkeja, suklaata, energiajuomia ja muita virvoitusjuomia nautitaan perheissä kohtuudella.

Toimeksiantaja pystyy tutkimuksesta saaduilla tiedoilla parantamaan ruokakasvatuksellista yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Toimeksiantaja voi myös tuloksia hyödyntämällä tehdä ruokalistasuunnittelua silmällä pitäen niitä elintarvikkeita, mitä perheissä käytettiin vain vähän.