Ruokalähettiyritysten kannattava käyttö osana ravintolan liiketoimintaa
Solatie, Kenneth (2025)
Solatie, Kenneth
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331822
Tiivistelmä
Koronapandemian aikana ruokalähettipalvelut yleistyivät merkittävästi kuluttajien keskuudessa ja osana fast casual-ravintoloiden liiketoimintaa. Tämän työn aiheena ja taustana nähtiin juuri tämä ilmiö ja sen vaikutus yritysten kannattavuuteen. Palveluiden todettiin luoneen uuden tavan asioida ravintoloissa, mutta niiden haittapuolet, kuten korkeat komissiot ja laatuongelmat kuljetusten yhteydessä, herättivät laajaa keskustelua alalla.
Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä strategisia ja konkreettisia keinoja pääkaupunkiseudun fast casual-ravintoloilla oli ruokalähettitoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Tavoitteena oli lisäksi kartoittaa, millaisena ravintoloiden vastuuhenkilöt näkevät yhteistyön ruokalähettiyritysten kanssa ja sen tulevaisuuden. Tutkimus rajattiin koskemaan pääkaupunkiseudulla vähintään kaksi vuotta toimineita, Wolt ja Foodora-palveluita käyttäviä ravintoloita.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin alustataloutta liiketoimintamuotona ja ruokalähettiyritysten toimintaa Suomessa. Lisäksi perehdyttiin ravintola-alan nykytilaan Suomessa, keskeisiin alan tunnuslukuihin sekä ravintolan kulurakenteeseen. Teoriaosuudessa luotiin myös katsaus siihen, miten moderneissa ravintoloissa hyödynnettiin ruokalähettipalveluita sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Käsiteltävää ilmiötä lähestyttiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin kesän 2025 aikana toteutetulla kaksikielisellä lomakehaastattelulla. Haastatteluihin vastasi seitsemän valittuihin kriteereihin sopivaa vastuuhenkilöä.
Tutkimustulokset osoittavat, että ravintoloiden suhtautuminen ruokalähettipalveluihin on kaksijakoinen. Vastaajien, joista monet ovat olleet mukana palveluissa niiden alusta lähtien, kertoivat niiden kallistuneen, aiheuttaneen laatuhaittoja ja heikentäneen kannattavuutta. Toisaalta hinnoitteluvapauden myötä kannattavuutta on voitu parantaa. Ruokalähettipalveluita käytetään nykyään strategisena työkaluna, erityisesti paikkaamaan hiljaisia aikoja, ylläpitämään henkilökunnan käyttöastetta ja lisäämään näkyvyyttä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ruokalähettipalveluiden käyttöönottavien kannattaa harkita tarkkaan, sisällytetäänkö palvelut osaksi liiketoimintaa vai ei. Mikäli näin kuitenkin halutaan, niiden kannattava käyttö vaatii jatkuvaa prosessien parantamista sekä hinnan ja volyymin optimointia.
Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä strategisia ja konkreettisia keinoja pääkaupunkiseudun fast casual-ravintoloilla oli ruokalähettitoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Tavoitteena oli lisäksi kartoittaa, millaisena ravintoloiden vastuuhenkilöt näkevät yhteistyön ruokalähettiyritysten kanssa ja sen tulevaisuuden. Tutkimus rajattiin koskemaan pääkaupunkiseudulla vähintään kaksi vuotta toimineita, Wolt ja Foodora-palveluita käyttäviä ravintoloita.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin alustataloutta liiketoimintamuotona ja ruokalähettiyritysten toimintaa Suomessa. Lisäksi perehdyttiin ravintola-alan nykytilaan Suomessa, keskeisiin alan tunnuslukuihin sekä ravintolan kulurakenteeseen. Teoriaosuudessa luotiin myös katsaus siihen, miten moderneissa ravintoloissa hyödynnettiin ruokalähettipalveluita sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Käsiteltävää ilmiötä lähestyttiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin kesän 2025 aikana toteutetulla kaksikielisellä lomakehaastattelulla. Haastatteluihin vastasi seitsemän valittuihin kriteereihin sopivaa vastuuhenkilöä.
Tutkimustulokset osoittavat, että ravintoloiden suhtautuminen ruokalähettipalveluihin on kaksijakoinen. Vastaajien, joista monet ovat olleet mukana palveluissa niiden alusta lähtien, kertoivat niiden kallistuneen, aiheuttaneen laatuhaittoja ja heikentäneen kannattavuutta. Toisaalta hinnoitteluvapauden myötä kannattavuutta on voitu parantaa. Ruokalähettipalveluita käytetään nykyään strategisena työkaluna, erityisesti paikkaamaan hiljaisia aikoja, ylläpitämään henkilökunnan käyttöastetta ja lisäämään näkyvyyttä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ruokalähettipalveluiden käyttöönottavien kannattaa harkita tarkkaan, sisällytetäänkö palvelut osaksi liiketoimintaa vai ei. Mikäli näin kuitenkin halutaan, niiden kannattava käyttö vaatii jatkuvaa prosessien parantamista sekä hinnan ja volyymin optimointia.
