Ylivelkaantumisen hallinta ja ehkäisy: luottotietojärjestelmien, viranomaisten ja lainsäädännön rooli kestävän luotonannon tukena

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin positiivisen luottotietorekisterin toiminnallisuutta ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyssä, joka otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2024. Rekisterin toiminnallisuutta, tietosisältöä ja vaikutuksia tarkasteltiin kuluttajan, luotonantajan ja viranomaisen näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, miten Suomen rekisteri eroaa muiden maiden vastaavista järjestelmistä ja millaisia kehittämismahdollisuuksia kansainväliset käytännöt voisivat tarjota. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin viranomaislähteitä, lainsäädäntöä, artikkeleita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia. Työn lähtökohtana oli rekisterin uutuus ja sen vähäinen tarkastelu nykytilanteesta käsin. Tutkimus osoitti, että positiivinen luottotietorekisteri lisää taloudellista läpinäkyvyyttä, tukee vastuullista luotonantoa ja tarjoaa viranomaisille välineitä riskienhallintaan. Kansainvälisessä vertailussa tunnistettiin kehittämiskohteita, kuten pisteytysmallien hyödyntäminen ja luottohakemushistorian tarkempi käyttö. Tutkimuksessa havaittiin, että rekisterin vaikuttavuutta voitaisiin vahvistaa ottamalla oppia muista maista ja kehittämällä sen toiminnallisuutta edelleen. Työn taustaksi tarkasteltiin ylivelkaantumisen syitä ja seurauksia Suomessa ja kansainvälisesti. Tarkastelussa nousivat esiin erityisesti pikavipit, maksuhäiriömerkinnät ja ulosotto, jotka ovat konkreettisia tekijöitä, jotka usein johtavat velkakierteeseen. Näiden tekijöiden kautta hahmottui kokonaiskuva ylivelkaantumisesta, jonka ehkäisy vaati monipuolisia ratkaisuja. Työssä tarkasteltiin ennaltaehkäisyä makrovakauspolitiikan keinoin sekä viranomaisten ja säätelyn näkökulmasta. Tarkastelun kautta muodostui kokonaiskuva siitä, miten yhteiskunnassa pyritään hallitsemaan velkaantumisen riskejä. Positiivista luottotietorekisteriä analysoitiin osana tätä kokonaisuutta.