Luontojärjestöjen roolin kehittäminen Uudenmaan kuntien kaavoituksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyö tavoitteena oli selvittää millaisena Uudenmaan kuntien alueidenkäytön ja kaavoituksen suunnittelijat näkevät luontojärjestöjen roolin kaavoitusprosessissa, ja miten ja missä vaiheessa kaavoitusprosessia Uudenmaan kunnat pystyisivät nykyistä tehokkaammin osallistamaan luontojärjestöjä ja hyödyntämään niiden osaamista. Työn tilaaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. Piiri seuraa Uudenmaan kaavoitusta ja maankäyttöä, tekee lausuntoja maankäyttösuunnitelmiin ja auttaa paikallisyhdistyksiä heidän omassa vaikuttamistyössään. Lisäksi Uudenmaan piirillä on erilaisia toimintaryhmiä ja luonnonhoitohankkeita. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee kaavoitusprosessin vuorovaikutusta, luontojärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia ja asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Vastauksia tutkimusongelmaan selvitettiin Uudenmaan kuntien kaavoittajille suunnatulla kyselyllä sekä tapaustutkimuksella. Pyrkimyksenä oli tunnistaa, missä kaavoitusprosessin vaiheissa ja millä keinoilla luontojärjestöt voisivat vaikuttaa suunnitteluun mahdollisimman tehokkaasti. Opinnäytetyöhön saatiin tutkimuslupa 21 Uudenmaan kunnalta, joiden kaavoituksen parissa työskenteleville henkilöille kyselytutkimus lähetettiin. Vastauksia saatiin 79 kappaletta. Noin 20 prosenttia kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin monivalintakysymyksillä, miten kuntien kaavoittajat kokevat luontojärjestöjen roolin ja vaikuttamistyön kaavoituksessa, sekä pyydettiin arvioimaan eri vaikuttamiskeinojen ja kaavaprosessin vaiheiden merkitystä. Kvalitatiivisella tapaustutkimuksella pyrittiin täydentämään kyselytutkimuksen kvantitatiivista tietoa. Tapaustutkimuksen kohteena oli Vantaan Linnaistenmetsän kaavoitushanke. Kaava on saanut lainvoiman vuonna 2020, mutta vuonna 2025 rakentamista ei vielä ollut aloitettu uusien luontoselvitysvaatimusten takia. Tapaustutkimuksen neljässä haastattelussa kartoitettiin kuntaosapuolen näkemystä kaavoitushankkeen kulkuun vaikuttaneista seikoista sekä osallisten vaikutustyöstä. Haastateltavat olivat työskennelleet kunnalla erilaisissa työtehtävissä Linnaistenmetsän kaavaan liittyen. Haastatteluiden tukena tapaustutkimuksessa käytettiin kaavaan liittyviä julkaistuja ja julkaisemattomia asiakirjoja. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että luontojärjestöillä on tärkeä rooli kunnallisessa kaavoituksessa. Vastaajista 70 prosenttia muisti tapauksen, jossa luontojärjestö oli vaikuttanut kaavoituksen lopputulokseen, mikä kertoo järjestöjen kyvystä vaikuttaa kunnan maankäyttöön. Tulosten perusteella vaikuttaminen on tehokkainta silloin, kun järjestöt osallistuvat prosessiin jo kaavoituksen alkuvaiheessa jättämällä kannanoton ja keskustelemalla suoraan kaavoittajien kanssa. Tapaustutkimus osoittaa kuinka luontoarvojen säilyminen ja tunnistaminen saattaa olla kansalaisjärjestöjen ja niissä toimivien yksittäisten henkilöiden aktiivisuuden varassa. Luontojärjestöt paikallisen luonnon tuntijoina ovat tärkeitä osallisia kaavoitussuunnitelmissa ja heidän tulisi saada enemmän tilaa kaavoitussuunnitelmien tiedonrakennuksessa.