Perheohjaajien henkinen kuormitus kotikäyntityössä
Laitinen, Viivi; Niemi, Titta (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331932
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisena perheohjaajat kokevat henkisen kuormituksen kotikäyntityössä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa henkiseen kuormitukseen kotikäyntityössä. Tarkoituksena oli kerätä tietoa erilaisista keinoista, joilla perheohjaajat pyrkivät ennaltaehkäisemään henkisen kuormituksen taakkaa. Tarkoituksena oli myös saada tietoa yhteiskunnallisten muutosten merkityksestä kotikäyntityön henkiseen kuormitukseen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa on käytetty aineistonkeruumenetelmänä kyselylomaketta. Kyselymme lähetettiin kaikille Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perheohjaajille. Vastauksia saimme yhteensä kymmeneltä perheohjaajalta. Tutkimukseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja tapahtui anonyymisti. Analyysimenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytimme teemoittelua. Teoriaosuudessa käsittelimme tutkimuksemme kannalta oleellisia aiheita, kuten perhetyötä ja erilaisia perhetyön palvelumuotoja, työhyvinvointia, henkistä kuormitusta sekä henkisen kuormituksen kuormitustekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Lisäksi käsittelimme perheohjaajan ammattinimikettä sekä kotikäyntityötä, jotka olivat tutkimuksemme kannalta tärkeitä aihealueita.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kotikäyntityössä perheohjaajat kokevat toisinaan henkistä kuormitusta. Henkinen kuormitus näyttäytyy perheohjaajien työssä muun muassa stressinä ja mielen kuormana. Henkisen kuormituksen kokemukset ovat perheohjaajilla yksilöllisiä. Henkistä kuormitusta lisääviksi tekijöiksi nousi esimerkiksi kiire, perheiden haastavat tilanteet ja oma riittämättömyyden tunne. Vähentäviä tekijöitä henkiselle kuormitukselle tuloksissa oli esimerkiksi työparityöskentely, tuki työyhteisössä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa on käytetty aineistonkeruumenetelmänä kyselylomaketta. Kyselymme lähetettiin kaikille Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perheohjaajille. Vastauksia saimme yhteensä kymmeneltä perheohjaajalta. Tutkimukseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja tapahtui anonyymisti. Analyysimenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytimme teemoittelua. Teoriaosuudessa käsittelimme tutkimuksemme kannalta oleellisia aiheita, kuten perhetyötä ja erilaisia perhetyön palvelumuotoja, työhyvinvointia, henkistä kuormitusta sekä henkisen kuormituksen kuormitustekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Lisäksi käsittelimme perheohjaajan ammattinimikettä sekä kotikäyntityötä, jotka olivat tutkimuksemme kannalta tärkeitä aihealueita.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kotikäyntityössä perheohjaajat kokevat toisinaan henkistä kuormitusta. Henkinen kuormitus näyttäytyy perheohjaajien työssä muun muassa stressinä ja mielen kuormana. Henkisen kuormituksen kokemukset ovat perheohjaajilla yksilöllisiä. Henkistä kuormitusta lisääviksi tekijöiksi nousi esimerkiksi kiire, perheiden haastavat tilanteet ja oma riittämättömyyden tunne. Vähentäviä tekijöitä henkiselle kuormitukselle tuloksissa oli esimerkiksi työparityöskentely, tuki työyhteisössä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.