Psyykkisen tuen turvaaminen osastojakson jälkeen sepelvaltimotautia sairastaville potilaille ja heidän omaisilleen

Abstract

Sepelvaltimotauti on merkittävä kansantauti ja sairastuvuus on yleistä. Sairauden hoito edellyttää potilailta aktiivista omahoitoa ja elämäntapamuutoksia. Äkillinen sairastuminen vaikuttaa fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen hyvinvointiin ja omahoitoon sitoutumiseen. Psyykkinen hyvinvointi ja perheeltä saatu tuki edesauttavat potilaan toipumista ja hoitoon sitoutumista.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ja heidän omaisten psyykkisen tuen turvaaminen on ja mitä osaamista sairaanhoitaja tarvitsee sen toteuttamiseen. Tavoitteena oli, että sepelvaltimotautia sairastavat potilaat ja heidän omaisensa saavat laadukasta ja näyttöön perustuvaa psyykkistä tukea sairaanhoitajalta, joka on saanut koulutusta aiheeseen liittyen. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin uusi toimintamalli Sydänsairaalaan.

Opinnäytetyö tehtiin toimintatutkimuksena. Tutkimusaineistoa kerättiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksen aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön käytännönosa toteutettiin työkonferenssi-menetelmää hyödyntäen asiantuntijatiimin kokoontumisissa. Asiantuntijatiimi kokoontui yhteensä neljä kertaa ja tapaamisissa käsiteltiin opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä. Toimintamalli muodostui kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijatiimin tapaamisten pohjalta.

Toimintamallin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palvelua potilaan ja heidän omaistensa mielenterveyden tukemiseksi sepelvaltimotauti diagnoosin saamisen jälkeen. Kehittämisehdotuksena esitetään toimintamallin pilotointia käytäntöön vuoden 2026 aikana. Toiminnan käynnistymisen jälkeen mallin toimivuutta tulee tarkastella aktiivisesti ja kehittää tarpeen mukaan.

Coronary artery disease is a common condition in Finland, affecting approximately one in six people. The disease has a significant impact on an individual’s daily life, requiring various lifestyle modifications. Psychological and family support play an important role in the patient’s recovery and in maintaining effective self-care.

The aim of this study was to explore how psychological support is provided to patients with coronary artery disease and their families, and what qualifications nurses require to deliver such support effectively. The goal was to ensure that patients and their families receive high-quality, evidence-based psychological support from nurses who have received appropriate training. The main outcome of the study was the development of a new operational model for the Heart Hospital (Sydänsairaala).

An action research method was employed in this study. The research material was collected through a qualitative literature review and analysed using qualitative content analysis. The work conference method was applied during the expert team meetings. The operational model was developed based on the conclusions of the literature review and the outcomes of the expert team discussions.

The aim of the new operational model is to provide an effective psychological support service for patients with coronary artery disease and their families following diagnosis. This operational model is scheduled to be implemented in 2026, and once it is in place, it will be important to evaluate and further develop it for future use.