Liikuntakoutsaus : arvioinnilla kohti vaikuttavuutta

Abstract

Vähäinen liikkuminen aiheuttaa työikäisille terveys- ja toimintakykyhaasteita, jotka heikentävät työkykyä ja hyvinvointia sekä kasvattavat merkittävästi myös yhteiskunnalla aiheutuvia kustannuksia. Liikkumattomuuden haasteisiin ovat kunnat tarjonneet yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Työnantajat ja työterveyshuolto voivat myös osaltaan tukea terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien työntekijöiden liikkumista. Helsingin kaupungin vähän liikkuville työntekijöille on tarjottu vuodesta 2019 yksilöllistä liikuntaneuvontaa. Liikuntakoutsaus neuvontaprosessin kesto on kahdeksan kuukautta ja sen vaikutukset työntekijöihin ovat olleet positiivisia.

Kehitystyön tavoitteena oli arvioida Liikuntakoutsaus- toimintamallin pidemmän aikavälin vaikutuksia sekä prosessin toteutumisen laatua. Kehittämistyö toteutettiin vuosina 2024–2025. Arvioinnissa hyödynnettiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Arviointitietoa kerättiin seurantakyselyllä ja teemahaastatteluilla liikuntaneuvontaprosessiin osallistuneilta työntekijöiltä. Muina menetelminä käytettiin toimijoiden yhteisiä keskusteluja, havainnointia ja työpajatyöskentelyä. Liikuntakoutsaus-mallin laatua kehitettiin käyttäytymistä estävien tekijöiden ja eri osapuolten kokemusten ymmärtämisen myötä.

Seurantakyselyyn vastasi (n=26) kohderyhmästä. Lyhyemmällä aikavälillä (6–8 kk) Liikuntakoutsauksen-mallissa työntekijöiden liikuntakäyttäytymistä tuettiin onnistuneesti. Pidemmän aikavälin tuloksia (yli 14 kk) arvioidessa vaikutukset heikentyivät. Seurannassa liikunnan vaikutukset muihin tulosmuuttujien osa-alueisiin verrattuna olivat myönteisimmät, kun tuloksia vertaili alkutasoon. Toimintamallissa ei ole ollut riittävästi vaihtoehtoja tai oheistoimia tukemaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita prosessin aikana tai muutoksen ylläpitovaiheessa.

Liikuntakäyttäytymisen muutoksen tukemiseksi palvelumallissa huomioidaan jatkossa enemmän yksilöllisiä tarpeita myös pidempiaikaisella tuella sekä tarjotaan matalankynnyksen liikkumismahdollisuuksia. Uudet toiminnat aloitettiin kehittämisprosessin aikana, mutta asiakaskokemuksista ei ennätetty kerätä vielä tietoa.

Työntekijät, jotka olivat onnistuneet ylläpitämään liikuntakäyttäytymistään, kokivat arjessa tai työpäivän aikana liikkumisen olevan merkityksellistä liikkumisen jatkamiselle. Käyttäytymisen pysyvyyteen oli vaikuttanut myös joustavampi ja armollisempi suhtautuminen omaan liikkumiseen.

Kehittämistyössä edistettiin muita toiminnan laatuun vaikuttavia osa-alueita, kuten viestintää, sisäisiä toimintatapoja ja alueellista verkostoitumista sekä liikkumismahdollisuuksia. Näillä kehittämistyön toiminnoilla vahvistettiin kehittämisprosessin aikana vaikutusketjun ensimmäistä askelmaa kohti vaikuttavuutta.