Ammattilaisten kokemuksia ikääntyneiden kaltoinkohtelun puheeksiottoon vaikuttavista tekijöistä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Panov, Kristiine (2025)
Panov, Kristiine
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332154
Tiivistelmä
Ikääntyneiden kaltoinkohtelu on usein vaiettua ja piiloon jäävä aihe, mutta tilastot ovat osoittaneet sitä tapahtuvan, luultavasti vielä enemmän kuin on viranomaisten tiedossa. Monet ikääntyneet eivät kerro kokemastaan häpeän, pelon tai syyllisyyden tunteen takia. Iso osa ikääntyneiden kaltoinkohtelusta tapahtuu kotona suljettujen ovien takana, joten todellista tilastollista tietoa kaltoinkohtelusta ei ole saatavilla.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ja kuvata aiemmin tehtyjen tutkimuksien ja muun kirjallisuuden avulla, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten valmiuksiin ottaa ikääntyneiden asiakkaiden kanssa kaltoinkohtelu puheeksi.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa puheeksiottoon vaikuttavista tekijöistä, jota ammattilaiset voivat hyödyntää puheeksioton edistämisessä sosiaali- ja terveysalalla.
Opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla koottiin yhteen aikaisemmat tutkimustulokset, teoriat ja käsitteet ja pyrittiin vastaamaan kysymykseen mitä aiheesta tiedetään. Aineistoa analysoitiin epäspesifein menetelmin muodostamalla aineiston pohjalta teemoja.
Ammattilaiset olivat kokeneet, että kaltoinkohtelu tai lähisuhdeväkivalta aiheena oli sensitiivinen, eikä heillä ollut siihen tarpeeksi tietoperustaa tai taitoa ottaa aihe puheeksi. Eri sosiaali- ja terveysalan ammateissa käsitys ikääntyneiden kaltoinkohtelun ilmenemisestä voi vaihdella ja ammatillinen vastuun kokemus oli sidottu organisaation tukeen, koulutukseen sekä työkokemukseen. Osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista tiedostivat oman roolin tärkeyden ikääntyneiden kaltoinkohtelun puheeksi ottamisessa, kun taas toiset kokivat, että se on jonkun muun vastuulla. Asenteet, ajan ja koulutuksen puute sekä selkeät toimintatavat vaikuttivat ammattilaisten asenteisiin, haluun sekä valmiuksiin ottaa kaltoinkohtelu puheeksi asiakkaan kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ja kuvata aiemmin tehtyjen tutkimuksien ja muun kirjallisuuden avulla, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten valmiuksiin ottaa ikääntyneiden asiakkaiden kanssa kaltoinkohtelu puheeksi.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa puheeksiottoon vaikuttavista tekijöistä, jota ammattilaiset voivat hyödyntää puheeksioton edistämisessä sosiaali- ja terveysalalla.
Opinnäytetyössä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla koottiin yhteen aikaisemmat tutkimustulokset, teoriat ja käsitteet ja pyrittiin vastaamaan kysymykseen mitä aiheesta tiedetään. Aineistoa analysoitiin epäspesifein menetelmin muodostamalla aineiston pohjalta teemoja.
Ammattilaiset olivat kokeneet, että kaltoinkohtelu tai lähisuhdeväkivalta aiheena oli sensitiivinen, eikä heillä ollut siihen tarpeeksi tietoperustaa tai taitoa ottaa aihe puheeksi. Eri sosiaali- ja terveysalan ammateissa käsitys ikääntyneiden kaltoinkohtelun ilmenemisestä voi vaihdella ja ammatillinen vastuun kokemus oli sidottu organisaation tukeen, koulutukseen sekä työkokemukseen. Osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista tiedostivat oman roolin tärkeyden ikääntyneiden kaltoinkohtelun puheeksi ottamisessa, kun taas toiset kokivat, että se on jonkun muun vastuulla. Asenteet, ajan ja koulutuksen puute sekä selkeät toimintatavat vaikuttivat ammattilaisten asenteisiin, haluun sekä valmiuksiin ottaa kaltoinkohtelu puheeksi asiakkaan kanssa.
