”Kyllä moni tippuisi kelkasta aiemmin jo pois” : arjen kokemuksia oppivelvollisuuden nostosta TUVA-koulutuksessa

Abstract

Vuonna 2021 Suomessa toteutettiin koulutuspoliittinen uudistus, jossa oppivelvollisuusikä nostettiin 18 ikävuoteen. Samalla käyttöön otettiin maksuton toisen asteen koulutus, joka ulottuu myös tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA). Tämä opinnäytetyö tarkastelee, miten oppivelvollisuuden laajentaminen on vaikuttanut TUVA-koulutuksen arkeen ja millaisia kokemuksia henkilöstöllä on uudistuksen vaikutuksista. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten oppivelvollisuusiän noston vaikutukset näkyvät TUVA-koulutuksessa erityisesti osallisuuden, koulukuntoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmista. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa kuusi TUVA-koulutuksen työntekijää Seinäjoen Sedusta tuovat ilmi näkemyksistään. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tuloksissa korostuvat koulukuntoisuuden heikkeneminen, opiskelijoiden motivaation puute ja riittämättömät resurssit. TUVA-koulutukseen ohjautuu yhä enemmän opiskelijoita, jotka eivät ole koulukuntoisia tai motivoituneita, mikä kuormittaa henkilöstöä ja vaikuttaa ryhmän dynamiikkaan. Toisaalta TUVA toimii tärkeänä turvaverkkona, joka estää nuoria tippumasta kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Koulutuksen asema on vahvistunut, ja moniammatillinen yhteistyö on tiivistynyt. Johtopäätöksissä todetaan, että TUVA-koulutuksen rooli on muuttunut merkittävästi. Jotta koulutusmuoto voi vastata kasvaviin ja moninaisiin tarpeisiin, sen rakenteita, resursseja ja toimintamalleja tulee kehittää edelleen. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joissa korostetaan yksilöllisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä nivelvaiheen koulutuksessa. Tutkimus nostaa esiin jatkotutkimuksen tarpeen koulukuntoisuuden juurisyistä ja konkreettisista keinoista sen vahvistamiseksi nivelvaiheen koulutuksessa

In 2021, Finland implemented a major educational reform by raising the compulsory education age to 18. This reform also introduced free upper secondary education, extending to transitional programmes such as preparatory education for vocational and general upper secondary studies (TUVA). This thesis explores how the reform has affected the everyday practices of TUVA education and how staff members perceive its impact. The study aims to generate new knowledge about the effects of extended compulsory education on TUVA training, particularly regarding student inclusion, school readiness, and the prevention of social exclusion. The research was conducted as a qualitative interview study involving six professionals working in TUVA at Sedu in Seinäjoki. The data was analyzed using data-driven content analysis and thematic coding. The findings highlight several challenges, including declines in students’ school readiness, a lack of motivation, and insufficient resources. TUVA now serves a growing number of students who are not ready or willing to engage in education, which strains staff and affects group dynamics. However, TUVA also acts as a safety net, preventing young people from falling entirely outside the education system. The status of TUVA has strengthened, and multidisciplinary cooperation has intensified. The study concludes that TUVA education has evolved into a more comprehensive support system for youth. To meet increasing and diverse needs, its structures, resources, and practices must be further developed. The results align with previous studies, which emphasize the importance of individual support and cross-sectoral collaboration in transitional education. The study highlights the need for further research into the underlying causes of weakened school readiness and concrete measures to strengthen it in transitional education.