Kokemusasiantuntijoiden osallisuuden vahvistaminen : simulaatioita sosiaalialan koulutukseen
Nyrhinen, Pekka (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432332
Tiivistelmä
Mielenterveys- ja päihdekokemusasiantuntijoilla on arvokasta kokemustietoa käyttäjän näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta. Asiakaslähtöisyys perustuu asiakkaan osallistamiseen, jolloin yhteistyölle luotava luottamuksellisuus vaatii ammattilaiselta hyvää vuorovaikutusosaamista. Yhteistyön perusta luodaan kohtaamisen ja osallisuuden kautta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda simulaatiomalli sosiaalialan koulutukseen kokemusasiantuntijoiden ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun välisenä yhteistyönä. Simulaatio-opetuksen tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden myönteistä kuvaa ja vetovoimaa mielenterveys- ja päihdetyötä kohtaan sekä osallistaa kokemusasiantuntijoita yhteistyön kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin osittaisena toimintatutkimuksena. Viitekehyksenä toimi osallisuus, ja toiminta perustui toipumisorientaatioajattelulle. Aineisto kerättiin kokemusasiantuntijoille suunnatulla kyselyllä, joka toteutettiin POKKA- hyvinvoinnin arviointialustalla. Aineistoa kerättiin myös simulaatiotilanteita ja simulaatioiden purkutilanteita havainnoimalla sekä Learning Cafe -työpajoissa. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysilla. Luokittelun yhdistäväksi tekijäksi muodostui ”yhteinen ymmärrys”.
Opinnäytetyössä kehitettiin kolme simulaatiomallia sosiaalialan opetukseen. Opiskelijat saivat kohdata simulaatiossa asiakkaita turvallisessa ympäristössä, joka mahdollisti yksilöllisellä tasolla oman osaamisen peilaamisen sosiaalialan opetukseen. Simulaatio-oppiminen lisää kommunikaatiotaitoja ja yhteistyökykyä. Kokemusasiantuntijat kokivat yhteistyön merkityksellisenä, arvokkaana ja eheyttävänä. Sosiaalialalla vuorovaikutus on tärkeä työkalu ja yhteisen ymmärryksen löytäminen on avainasemassa asiakaspalvelutilanteissa ja palvelujen kehittämisessä.
Tämä opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalialan simulaatiomallien suunnittelussa sekä kokemustoiminallisen yhteistyön ja kokemusasiantuntijakoulutuksen kehittämisessä.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi opiskelijoiden ammatillisuuden kehittymisen ja kokemusasiantuntijoiden voimaantumisen pidemmän aikavälin vaikutusten tutkiminen. Toinen tutkimusehdotus voisi olla: Miten toisen ryhmän kanssa rakentuisi vastaavanlainen yhteistyö? Miten ryhmädynamiikka rakentuisi?
Opinnäytetyö toteutettiin osittaisena toimintatutkimuksena. Viitekehyksenä toimi osallisuus, ja toiminta perustui toipumisorientaatioajattelulle. Aineisto kerättiin kokemusasiantuntijoille suunnatulla kyselyllä, joka toteutettiin POKKA- hyvinvoinnin arviointialustalla. Aineistoa kerättiin myös simulaatiotilanteita ja simulaatioiden purkutilanteita havainnoimalla sekä Learning Cafe -työpajoissa. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysilla. Luokittelun yhdistäväksi tekijäksi muodostui ”yhteinen ymmärrys”.
Opinnäytetyössä kehitettiin kolme simulaatiomallia sosiaalialan opetukseen. Opiskelijat saivat kohdata simulaatiossa asiakkaita turvallisessa ympäristössä, joka mahdollisti yksilöllisellä tasolla oman osaamisen peilaamisen sosiaalialan opetukseen. Simulaatio-oppiminen lisää kommunikaatiotaitoja ja yhteistyökykyä. Kokemusasiantuntijat kokivat yhteistyön merkityksellisenä, arvokkaana ja eheyttävänä. Sosiaalialalla vuorovaikutus on tärkeä työkalu ja yhteisen ymmärryksen löytäminen on avainasemassa asiakaspalvelutilanteissa ja palvelujen kehittämisessä.
Tämä opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalialan simulaatiomallien suunnittelussa sekä kokemustoiminallisen yhteistyön ja kokemusasiantuntijakoulutuksen kehittämisessä.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi opiskelijoiden ammatillisuuden kehittymisen ja kokemusasiantuntijoiden voimaantumisen pidemmän aikavälin vaikutusten tutkiminen. Toinen tutkimusehdotus voisi olla: Miten toisen ryhmän kanssa rakentuisi vastaavanlainen yhteistyö? Miten ryhmädynamiikka rakentuisi?