Sosiaalisten suhteiden merkitys nuoren päihderiippuvuuden kehittymisessä
Jordas, Hanna; Ukkola, Tiia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332131
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen yhteys nuoren sosiaalisilla suhteilla on päihderiippuvuuden kehittymiseen. Työn tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa aiheesta. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa aineisto kerättiin systemaattisesti eri tietokannoista. Lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin ja jotka käsittelivät eri näkökulmista sosiaalisten suhteiden yhteyttä nuoren päihderiippuvuuden kehittymiseen. Aineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu. Valikoiduista tutkimuksista yksi toteutettiin Suomen ulkopuolella. Tuloksia on tarkasteltu erityisesti nuorten perheiden ja ystävien yhteyksien näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että nuoret, joilla oli turvattomat kotiolosuhteet ja joiden vanhemmat eivät kantaneet aktiivista roolia nuorten elämässä, olivat alttiimpia päihderiippuvuuden kehittymiseen. Perheen muoto sekä sosioekonominen asema asettivat myös nuoria päihderiippuvuuden kehittymisen riskiryhmään. Nuoren sosiaalisen pääoman suuruus vaikutti myös altistavana tekijänä päihteiden käyttöön. Nuoret, joiden vanhemmat olivat aktiivisesti mukana heidän arjessaan ja asettivat selkeät rajat, olivat paremmin suojassa päihderiippuvuuden kehittymiseltä. Vanhempien ja muiden vertaisten asenteet päihteitä kohtaan suojasivat nuoria myös ongelmalliselta päihdekäytöltä.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että sosiaalisten suhteiden yhteyttä nuoren päihderiippuvuuden kehittymisessä ei voida pitää ainoastaan taustalla vaikuttavana tekijänä, vaan ne muodostavat yhden keskeisimmistä nuoren psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Turvalliset ja kannattelevat ihmissuhteet toimivat merkittävänä suojaavana tekijänä, kun taas ristiriitaiset suhteet, hyväksynnän puute tai päihteiden käyttöä normalisoivat sosiaaliset suhteet voivat lisätä riskiä päihdekokeiluihin ja riippuvuuden kehittymiseen. Tämän vuoksi nuorten päihdeongelmien ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää tarkastella nuoren tilannetta laajaalaisesti huomioiden hänen koko sosiaalinen ympäristönsä. Jatkotutkimusehdotuksena-, olisi tutkia, miten sosiaalinen media ja erilaiset verkkoyhteisöt vaikuttavat nuorten päihderiippuvuuden kehittymiseen.
Asiasanat: päihteet, päihderiippuvuus, sosiaaliset suhteet, nuoret The purpose of this thesis was to examine the relationship between an adolescent’s social relationships and the development of substance dependence.The aim of the study was to produce reliable and up-to-date information on the subject.
A descriptive literature review was used as the research method. The material was systematically collected from various databases. The final dataset included nine studies that examined the relationship between social relationships and the development of substance dependence among the young people from different perspectives. The data was thematically analysed. The results was examined particularly from the perspective of the influence on adolescents’ families and friends.
The findings indicated that adolescents who experienced insecure home environments and whose parents were not actively involved in their lives were more susceptible to developing substance use disorders. Family structure and socioeconomic status also placed adolescents at increased risk. The amount of social capital available to the young person further influenced their likelihood of substance use. Adolescents whose parents were actively engaged in their daily lives and who set clear boundaries were better protected from developing substance-related problems. Negative attitudes towards substance use expressed by parents and peers also served as protective factors.
In conclusion, the role of social relationships in the development of adolescent substance dependence cannot be regarded merely as a background factor; rather, they constitute one of the most significant influences on an adolescent’s psychosocial wellbeing. Safe and supportive relationships serve as an important protective factor, whereas conflicted relationships, lack of acceptance, or social environments that normalize substance use may increase the risk of experimentation and the development of dependence. Therefore, in the prevention and treatment of substance-related problems among adolescents, it is essential to examine the young person’s situation broadly, taking into account their entire social environment. As a proposal for future research, it would be important to investigate how social media and various online communities influence the development of substance dependence among adolescents.
Keywords: substance, drug addiction, social relationships, adolescence
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa aineisto kerättiin systemaattisesti eri tietokannoista. Lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin ja jotka käsittelivät eri näkökulmista sosiaalisten suhteiden yhteyttä nuoren päihderiippuvuuden kehittymiseen. Aineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu. Valikoiduista tutkimuksista yksi toteutettiin Suomen ulkopuolella. Tuloksia on tarkasteltu erityisesti nuorten perheiden ja ystävien yhteyksien näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että nuoret, joilla oli turvattomat kotiolosuhteet ja joiden vanhemmat eivät kantaneet aktiivista roolia nuorten elämässä, olivat alttiimpia päihderiippuvuuden kehittymiseen. Perheen muoto sekä sosioekonominen asema asettivat myös nuoria päihderiippuvuuden kehittymisen riskiryhmään. Nuoren sosiaalisen pääoman suuruus vaikutti myös altistavana tekijänä päihteiden käyttöön. Nuoret, joiden vanhemmat olivat aktiivisesti mukana heidän arjessaan ja asettivat selkeät rajat, olivat paremmin suojassa päihderiippuvuuden kehittymiseltä. Vanhempien ja muiden vertaisten asenteet päihteitä kohtaan suojasivat nuoria myös ongelmalliselta päihdekäytöltä.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että sosiaalisten suhteiden yhteyttä nuoren päihderiippuvuuden kehittymisessä ei voida pitää ainoastaan taustalla vaikuttavana tekijänä, vaan ne muodostavat yhden keskeisimmistä nuoren psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Turvalliset ja kannattelevat ihmissuhteet toimivat merkittävänä suojaavana tekijänä, kun taas ristiriitaiset suhteet, hyväksynnän puute tai päihteiden käyttöä normalisoivat sosiaaliset suhteet voivat lisätä riskiä päihdekokeiluihin ja riippuvuuden kehittymiseen. Tämän vuoksi nuorten päihdeongelmien ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää tarkastella nuoren tilannetta laajaalaisesti huomioiden hänen koko sosiaalinen ympäristönsä. Jatkotutkimusehdotuksena-, olisi tutkia, miten sosiaalinen media ja erilaiset verkkoyhteisöt vaikuttavat nuorten päihderiippuvuuden kehittymiseen.
Asiasanat: päihteet, päihderiippuvuus, sosiaaliset suhteet, nuoret
A descriptive literature review was used as the research method. The material was systematically collected from various databases. The final dataset included nine studies that examined the relationship between social relationships and the development of substance dependence among the young people from different perspectives. The data was thematically analysed. The results was examined particularly from the perspective of the influence on adolescents’ families and friends.
The findings indicated that adolescents who experienced insecure home environments and whose parents were not actively involved in their lives were more susceptible to developing substance use disorders. Family structure and socioeconomic status also placed adolescents at increased risk. The amount of social capital available to the young person further influenced their likelihood of substance use. Adolescents whose parents were actively engaged in their daily lives and who set clear boundaries were better protected from developing substance-related problems. Negative attitudes towards substance use expressed by parents and peers also served as protective factors.
In conclusion, the role of social relationships in the development of adolescent substance dependence cannot be regarded merely as a background factor; rather, they constitute one of the most significant influences on an adolescent’s psychosocial wellbeing. Safe and supportive relationships serve as an important protective factor, whereas conflicted relationships, lack of acceptance, or social environments that normalize substance use may increase the risk of experimentation and the development of dependence. Therefore, in the prevention and treatment of substance-related problems among adolescents, it is essential to examine the young person’s situation broadly, taking into account their entire social environment. As a proposal for future research, it would be important to investigate how social media and various online communities influence the development of substance dependence among adolescents.
Keywords: substance, drug addiction, social relationships, adolescence