Juomabrändin tuote- sekä brändikuvien tuotantoprosessien vertailu esteettisestä sekä tuotannollisesta näkökulmasta : analoginen, digitaalinen sekä tekoälypohjainen kuvatuotanto
Okko, Kivimäki; Antti, Virtanen (2025)
Okko, Kivimäki
Antti, Virtanen
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332315
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla analogisen, digitaalisen ja tekoälypohjaisen kuvatuotannon esteettisiä sekä tuotannollisia eroja pienpanimon tuotekuvauksessa. Työssä selvitettiin eri menetelmien vahvuuksia, rajoitteita ja soveltuvuutta brändiviestintään nykypäivän visuaalisessa mediaympäristössä.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena Maku Brewing Oy:lle. Valikoiduista tuotteista tuotettiin rinnakkaiset tuotekuvat kolmella menetelmällä: digitaalisella järjestelmäkameralla, analogisella filmikameralla ja generatiivisella tekoälyllä. Esteettisen vertailtavuuden varmistamiseksi digitaalisen ja analogisen kuvauksen sommittelu sekä valaistus pidettiin identtisinä, kun taas tekoälyä ohjattiin kuvausasetelmia jäljittelevillä sanallisilla kehotteilla.
Tuloksissa osoitettiin, että digitaalinen kuvaus tarjosi täydellisen hallittavuuden ja teknisen tarkkuuden, mutta lopputulos koettiin kliiniseksi. Analoginen filmikuvaus tuotti pehmeämmän, orgaanisen ja lämpimän ilmeen, joka tuki käsityöläisidentiteettiä, mutta prosessi oli hidas ja epävarma. Tekoälypohjainen tuotanto oli nopein, mutta sen tulokset olivat arvaamattomia, esteettisesti keinotekoisia ja sisälsivät brändin kannalta kriittisiä virheitä, kuten vääristyneitä tekstejä. Johtopäätöksenä todettiin, että tekoäly toimii parhaiten ideointivaiheen työkaluna, mutta se ei vielä korvaa fyysisen valokuvauksen luotettavuutta ja esteettistä laatua vaativissa brändituotannoissa.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena Maku Brewing Oy:lle. Valikoiduista tuotteista tuotettiin rinnakkaiset tuotekuvat kolmella menetelmällä: digitaalisella järjestelmäkameralla, analogisella filmikameralla ja generatiivisella tekoälyllä. Esteettisen vertailtavuuden varmistamiseksi digitaalisen ja analogisen kuvauksen sommittelu sekä valaistus pidettiin identtisinä, kun taas tekoälyä ohjattiin kuvausasetelmia jäljittelevillä sanallisilla kehotteilla.
Tuloksissa osoitettiin, että digitaalinen kuvaus tarjosi täydellisen hallittavuuden ja teknisen tarkkuuden, mutta lopputulos koettiin kliiniseksi. Analoginen filmikuvaus tuotti pehmeämmän, orgaanisen ja lämpimän ilmeen, joka tuki käsityöläisidentiteettiä, mutta prosessi oli hidas ja epävarma. Tekoälypohjainen tuotanto oli nopein, mutta sen tulokset olivat arvaamattomia, esteettisesti keinotekoisia ja sisälsivät brändin kannalta kriittisiä virheitä, kuten vääristyneitä tekstejä. Johtopäätöksenä todettiin, että tekoäly toimii parhaiten ideointivaiheen työkaluna, mutta se ei vielä korvaa fyysisen valokuvauksen luotettavuutta ja esteettistä laatua vaativissa brändituotannoissa.
