Forssan kirkko : rakennushistoriallinen selvitys, osa 1
Saarela, Joona (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120332317
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia rakennushistoriallinen selvitys Forssan kirkosta. Josef Stenbäckin suunnittelema ja vuonna 1917 valmistunut kirkko edustaa uusgoottilaista ja kansallisromanttista tyylisuuntaa. Rakennushistoriallinen selvitys jakautui opinnäytetyön laatimisen aikana kahteen osaan, josta ensimmäisessä keskitytään Forssan kaupungin ja seurakunnan historiaan, kirkon rakentamisvaiheeseen sekä muutostöihin aina 2020-luvulle saakka. Selvityksen toisessa osassa Riina Harjuniemi tutkii kirkon nykytilaa sekä säilyneisyyttä. Selvityksen puoliskot yhdistetään kummankin osan valmistuttua, jolloin Forssan seurakunta saa yhtenäisen ja kattavan asiakirjan.
Selvitystyön ohella Forssan kirkon ulkopuoli ja pääsisätilat laserkeilattiin. Tavoitteena oli mallintaa kirkko Archicad-suunnitteluohjelmistossa hyödyntäen laserkeilauksesta saatua pistepilveä. Rakennushistoriallisen selvityksen lisäksi mahdollisimman paljon todellisuutta vastaava tietomalli tarjoaa hyödyllistä lähtötietoa muun muassa lähialueen kaavoitukseen ja inventointeihin sekä kirkon tuleviin korjaus- tai muutostöihin. Kohteen rakennushistorian tutkiminen toteutettiin sekä arkisto- että kenttätyönä. Forssan seurakunnan arkistomateriaali osoittautui tärkeimmäksi lähteeksi kirkon muutostöiden tutkimisessa. Painettu kirjallisuus auttoi puolestaan hahmottamaan paikallishistoriaa ja kirkon kulttuurihistoriallisia arvoja.
Kirkko oli vihittäessä käyttöön vuonna 1918 vielä keskeneräinen, ja sen pihatyöt sekä sisätilojen viimeistelyt valmistuivat vasta 1920-luvulla. Ensimmäisestä maailmansodasta johtunut inflaatio uhkasi 1910-luvun lopulla keskeyttää kirkon rakennustyöt, mutta Forssan Osakeyhtiön lahjoitusten ansiosta kirkko saatiin rakennettua vaikeista ajoista huolimatta. Tehdasyhtiö oli myös merkittävä tekijä Forssan seurakunnan syntymisessä.
Kirkon korjaustöissä eri vuosikymmeninä on pyritty säilyttämään alkuperäiset piirteet. Laajempia julkisivujen korjaustöitä toteutettiin vuosina 1952 ja 2006. Ulkopuolelle näkyvin muutos on vuonna 1982 lisätty porrashuone kirkon länsipuolelle, joka johtaa kellaritiloihin. Lämmitysjärjestelmän muutosten myötä kellari voitiin ottaa kokoontumiskäyttöön. Sisätiloissa on tehty useita muutoksia sekä talotekniikkaa on päivitetty ja laajennettu säännöllisesti 1920-luvulta lähtien. Kirkon toiminnallisuutta parannettiin erityisesti vuoden 1998 peruskorjauksessa, jolloin urkuparven alle rakennettiin uusia aputiloja. Julkisivujen korjausten lisäksi kirkon pihapiiri uudistettiin 2000-luvun alussa.
Selvitystyön ohella Forssan kirkon ulkopuoli ja pääsisätilat laserkeilattiin. Tavoitteena oli mallintaa kirkko Archicad-suunnitteluohjelmistossa hyödyntäen laserkeilauksesta saatua pistepilveä. Rakennushistoriallisen selvityksen lisäksi mahdollisimman paljon todellisuutta vastaava tietomalli tarjoaa hyödyllistä lähtötietoa muun muassa lähialueen kaavoitukseen ja inventointeihin sekä kirkon tuleviin korjaus- tai muutostöihin. Kohteen rakennushistorian tutkiminen toteutettiin sekä arkisto- että kenttätyönä. Forssan seurakunnan arkistomateriaali osoittautui tärkeimmäksi lähteeksi kirkon muutostöiden tutkimisessa. Painettu kirjallisuus auttoi puolestaan hahmottamaan paikallishistoriaa ja kirkon kulttuurihistoriallisia arvoja.
Kirkko oli vihittäessä käyttöön vuonna 1918 vielä keskeneräinen, ja sen pihatyöt sekä sisätilojen viimeistelyt valmistuivat vasta 1920-luvulla. Ensimmäisestä maailmansodasta johtunut inflaatio uhkasi 1910-luvun lopulla keskeyttää kirkon rakennustyöt, mutta Forssan Osakeyhtiön lahjoitusten ansiosta kirkko saatiin rakennettua vaikeista ajoista huolimatta. Tehdasyhtiö oli myös merkittävä tekijä Forssan seurakunnan syntymisessä.
Kirkon korjaustöissä eri vuosikymmeninä on pyritty säilyttämään alkuperäiset piirteet. Laajempia julkisivujen korjaustöitä toteutettiin vuosina 1952 ja 2006. Ulkopuolelle näkyvin muutos on vuonna 1982 lisätty porrashuone kirkon länsipuolelle, joka johtaa kellaritiloihin. Lämmitysjärjestelmän muutosten myötä kellari voitiin ottaa kokoontumiskäyttöön. Sisätiloissa on tehty useita muutoksia sekä talotekniikkaa on päivitetty ja laajennettu säännöllisesti 1920-luvulta lähtien. Kirkon toiminnallisuutta parannettiin erityisesti vuoden 1998 peruskorjauksessa, jolloin urkuparven alle rakennettiin uusia aputiloja. Julkisivujen korjausten lisäksi kirkon pihapiiri uudistettiin 2000-luvun alussa.
