Mielenterveyttä tukevan työterveysyhteistyön toimintamallin käyttöönotto Yritys X:ssä
Högblom, Lotta (2025)
Högblom, Lotta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432459
Tiivistelmä
Yritys X:ssä todettiin tarve parantaa työhyvinvointia ja ehkäistä mielenterveysongelmista johtuvia poissaoloja. Organisaatiossa harkittiin erilaisia toimenpiteitä työtyytyväisyyden ja työssäjaksamisen parantamiseksi. Paikallinen organisaatio koettiin muuten hyväksi ja avoimeksi, mutta työyhteisö oli kärsinyt laajoista muutosprosesseista jo jonkin aikaa fuusion seurauksena suuremman konsernin kanssa.
Työterveyshuollon suunnalta ehdotettiin Työterveyslaitoksen kehittämän, tarvelähtöisen mielenterveyden tuen mallin käyttöönottoa. Toimintamallin tavoitteena on integroida mielenterveystuki päivittäiseen työhön, edistää työkykyä ja vähentää mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja.
Projekti käynnistettiin Yritys X:ssä valikoidun työryhmän aloituskokouksella elokuussa 2025, jolloin toimintamallia otettiin käyttöön valitsemalla ensimmäisiä kehityskohteita ja aluksi suunnittelemalla aktiviteetteja niiden ympärille. Toteutus perustui vaiheittaiseen prosessiin, johon sisältyi mallin mukauttaminen omaksi tunnistamalla työpaikan yksilölliset mielenterveyden tuen tarpeet, asettamalla konkreettisia tavoitteita sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimia näiden ympärille. Syksyn aikana suunnitelmaa tarkennettiin ja useita kirjatuista toimenpiteistä myös toteutettiin nopeaan tahtiin. Toimiston fyysisiä työtiloja parannettiin, sairauspoissaoloja pyrittiin vähentämään erilaisten yhteisöllisten toimien avulla ja prosessien läpinäkyvyyttä lisättiin. Toimenpiteet toteutettiin johtoryhmän tuella ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Viestintä, työntekijöiden osallistaminen ja psykologisen turvallisuuden lisääminen organisaatioon olivat myös keskeisiä onnistumisen kannalta.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitetään muun muassa tilastollisiin tietoihin perustuen, miten työntekijöiden mielenterveys ja työhyvinvointi heijastavat koko työyhteisön työkykyä ja tuottavuutta. Raportissa korostetaan mielenterveyttä tukevien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä. Ajatuksena, että toiminta ei tulisi suunnitella vain jo sairastuneille yksilöille, vaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulisi tarkastella ja huomioida kokonaisvaltaisesti työyhteisössä.
Opinnäytetyön raportoinnin yhteydessä syksyllä 2025 toteutettiin rinnakkain toimintamallin ensimmäinen kokeilukierros työpaikalla, ja alustavia toiminnallisia vaikutuksia päästiin arvioimaan käytännössä. Ajallisen rajoituksen takia tähän raporttiin ei tosin sisällytetä konkreettisia mitattavissa olevia tuloksia työpaikan mielenterveydentilan mahdollisesta paranemisesta. Vaan tavoitteena oli kehittää toimia ensimmäiseksi valittujen mielenkuormitustekijöiden ehkäisemiseksi integroimalla toimintamalli työpaikan jatkuvaan kehitykseen, ja konkreettisia tuloksia näkyisi todennäköisesti vasta keväällä 2026 toteuttavassa sairauspoissaolojen seurannassa sekä vuosittain suoritettavassa henkilöstökyselyssä.
Projekti tarjosi opinnäytetyön tekijälle mahdollisuuden syventää työhyvinvoinnin tietämystään ja kehittää ammatillista osaamistaan.
Työterveyshuollon suunnalta ehdotettiin Työterveyslaitoksen kehittämän, tarvelähtöisen mielenterveyden tuen mallin käyttöönottoa. Toimintamallin tavoitteena on integroida mielenterveystuki päivittäiseen työhön, edistää työkykyä ja vähentää mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja.
Projekti käynnistettiin Yritys X:ssä valikoidun työryhmän aloituskokouksella elokuussa 2025, jolloin toimintamallia otettiin käyttöön valitsemalla ensimmäisiä kehityskohteita ja aluksi suunnittelemalla aktiviteetteja niiden ympärille. Toteutus perustui vaiheittaiseen prosessiin, johon sisältyi mallin mukauttaminen omaksi tunnistamalla työpaikan yksilölliset mielenterveyden tuen tarpeet, asettamalla konkreettisia tavoitteita sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimia näiden ympärille. Syksyn aikana suunnitelmaa tarkennettiin ja useita kirjatuista toimenpiteistä myös toteutettiin nopeaan tahtiin. Toimiston fyysisiä työtiloja parannettiin, sairauspoissaoloja pyrittiin vähentämään erilaisten yhteisöllisten toimien avulla ja prosessien läpinäkyvyyttä lisättiin. Toimenpiteet toteutettiin johtoryhmän tuella ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Viestintä, työntekijöiden osallistaminen ja psykologisen turvallisuuden lisääminen organisaatioon olivat myös keskeisiä onnistumisen kannalta.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitetään muun muassa tilastollisiin tietoihin perustuen, miten työntekijöiden mielenterveys ja työhyvinvointi heijastavat koko työyhteisön työkykyä ja tuottavuutta. Raportissa korostetaan mielenterveyttä tukevien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä. Ajatuksena, että toiminta ei tulisi suunnitella vain jo sairastuneille yksilöille, vaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulisi tarkastella ja huomioida kokonaisvaltaisesti työyhteisössä.
Opinnäytetyön raportoinnin yhteydessä syksyllä 2025 toteutettiin rinnakkain toimintamallin ensimmäinen kokeilukierros työpaikalla, ja alustavia toiminnallisia vaikutuksia päästiin arvioimaan käytännössä. Ajallisen rajoituksen takia tähän raporttiin ei tosin sisällytetä konkreettisia mitattavissa olevia tuloksia työpaikan mielenterveydentilan mahdollisesta paranemisesta. Vaan tavoitteena oli kehittää toimia ensimmäiseksi valittujen mielenkuormitustekijöiden ehkäisemiseksi integroimalla toimintamalli työpaikan jatkuvaan kehitykseen, ja konkreettisia tuloksia näkyisi todennäköisesti vasta keväällä 2026 toteuttavassa sairauspoissaolojen seurannassa sekä vuosittain suoritettavassa henkilöstökyselyssä.
Projekti tarjosi opinnäytetyön tekijälle mahdollisuuden syventää työhyvinvoinnin tietämystään ja kehittää ammatillista osaamistaan.
