Kouluhyvinvoinnin edistäminen yläkoulussa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä yhden yläkoulun opettajilla ja oppilashuollon henkilökunnalla on kouluhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Tavoitteena oli tuoda esiin mahdollisimman aitoja, rehellisiä ja henkilökohtaisia kokemuksia ja ideoita, joiden avulla koulun hyvinvointia voitaisiin tukea ja edistää entistä enemmän koko kouluyhteisön eduksi. Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus siitä, että kouluhyvinvointi muodostuu monen eri tekijän kokonaisuudesta, johon vaikuttavat niin fyysiset puitteet, kouluyhteisön ilmapiiri sekä koulun henkilökunnan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksellisena opinnäytetyönä, ja tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä asioita kouluyhteisössä tulisi muuttaa, millaisia uusia käytäntöjä tai toimintamalleja voitaisiin kokeilla sekä mihin kouluhyvinvointiin liittyviin teemoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tietoperustassa tarkasteltiin kouluhyvinvoinnin käsitteitä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja yhteisöllisen oppilashuollon merkitystä osana koulun arkea. Lisäksi käsiteltiin opettajien ja oppilashuollon henkilöstön roolia hyvinvoinnin edistäjinä ja tukijoina, sillä heidän työnsä ja yhteistyö nähdään keskeisenä osana kouluhyvinvoinnin rakentumista. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä Webropol-alustalla, johon vastasi 10 opettajaa ja 1 oppilashuollon työntekijä. Kyselyn avulla saatiin erilaisia näkökulmia ja kokemuksia kouluhyvinvoinnin nykytilasta ja sen kehittämisen tarpeista. Aineisto analysoitiin laadullisesti hyödyntäen avointa koodausta, jonka avulla etsittiin toistuvia teemoja, ajatuksia ja merkityksiä vastausten taustalta. Tulokset osoittavat, että henkilökunnan näkemyksissä korostuivat yhteisöllisyyden vahvistaminen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen sekä arjen helpottaminen ja resurssien kehittäminen. Erityisesti toivottiin enemmän yhteisiä tapahtumia, teemapäiviä, aikaa kohtaamisille ja selkeitä sekä kaikille yhteisiä toimintamalleja oppilaiden tukemiseen ja henkilökunnan välisen yhteistyön sujuvoittamiseen. Myös mielenterveyteen, kiusaamisen ehkäisyyn ja työrauhan parantamiseen haluttiin kiinnittää huomiota. Johtopäätöksissä todettiin, että kouluhyvinvointia voidaan edistää vahvistamalla yhteisöllisiä rakenteita ja kehittämällä koko henkilökunnan sitoutumista yhteiseen työhön. Jatkotutkimuksessa voisi olla tarpeen selvittää myös oppilaiden näkökulmaa kouluhyvinvointiin ja vertailla heidän kokemuksiaan henkilökunnan näkemyksiin. Tämä auttaisi muodostamaan kokonaisvaltaisemman kuvan siitä, miten hyvinvointia voitaisiin tulevaisuudessa kehittää koulun arjessa niin, että sekä oppilaiden että henkilökunnan tarpeet tulisivat tasavertaisesti huomioiduiksi.