Ruoka-avun merkitys – kehon ja sielun ruokaa

Abstract

Opinnäytetyömme toteutettiin yhdessä Suomen punaisen Ristin Tampereen osaston kanssa. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin Tampereella kesä-joulukuussa 2025. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, miksi joidenkin ihmisten ruoka-avun tarve on pitkittynyt sekä kartoittaa, oliko ruoka-apu välttämätöntä heidän hyvinvointinsa kannalta. Halusimme lisäksi selvittää ruokajonoissa käymisen muita merkityksiä kuin itse ravinnon saanti. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista aineistoa. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimuskysymyksen kriteereihin sopivia vähintään vuoden ruoka-avussa asioineita kesällä 2025. Aineiston analyysiin käytettiin narratiivista lähestymistapaa.

Tulosten mukaan ruoka-avussa käymiseen vaikuttavat pienet tulot, kuten pieni eläke, joka ei riitä sekä ruokaan että esim. lääkkeisiin. Ruoka-apu koettiin niin välttämättömyytenä, että hyvänä lisänä ravinnon kannalta. Pitkäaikaisen ruoka-avun tarpeeseen vaikuttivat pitkittyneet pienet tulot, mutta myös muut merkitykset, kuten sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyyden tuntu.

Tämän opinnäytetyön tulokset tukevat aiempia tutkimuksia. Ruoka-avussa pitkään asioivia auttaisi sosiaalinen ohjaus tai neuvonta, sekä ilmainen yhteisöllinen toiminta.

Our thesis was conducted in collaboration with the Tampere branch of the Finnish Red Cross. The data for the thesis was collected in Tampere between June and December 2025. The aim of our thesis was to investigate why the need for food aid has become prolonged for some individuals and to determine whether food aid was essential for their well-being. Additionally, we sought to explore the meanings associated with visiting food aid queues beyond the acquisition of nutrition itself. The thesis utilize qualitative data. This data was collected in the summer of 2025 through interviews with individuals who met the research criteria and had been utilizing food aid for at least one year. A narrative approach was employed to analyze the data.

According to the results, the use of food aid is influenced by low income, such as a small pension, which is insufficient to cover both food and, for example, medication. Food aid was perceived as both a necessity and a beneficial nutritional supplement. The prolonged need for food aid was driven by chronic low income, but also by other significant factors, such as social relationships and a sense of community.

The results of this thesis support previous research. Long-term users of food aid would benefit from social guidance or counseling as well as free communal activities.