Kartoitus lasten osallisuuden vahvistamisen keinoista varhaiskasvatuksen arjessa eräässä päiväkodissa
Saarela, Pinja (2025)
Saarela, Pinja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432533
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa nykyisiä keinoja, joilla lasten osallisuutta harjoitetaan, sekä kartoittaa uusien tarvetta. Tavoitteena oli kyselyn avulla selvittää työntekijöiden ajatuksia sekä näkemyksiä lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin jo olemassa olevia keinoja ja nämä koottiin yhdeksi työkalupakiksi, josta kukin voi poimia tarpeelliseksi kokemat työvälineet. Tarkoituksena oli ottaa huomioon eri-ikäiset lapset osallisuuden työkalujen suunnittelussa, huomioiden kunkin eri iän kehitysvaiheet. Opinnäyte-työn materiaalia kehitettäessä huomioitiin myös jokaisessa lasten kehitysvaiheessa kehittyvät tiedot ja taidot.
Opinnäytetyön tietoperusta perustui paljolti varhaiskasvatussuunnitelmaan, jossa lasten osallisuus ja sen näkyminen arjessa nostetaan esille. Lasten osallisuuden lisäämisen tarpeellisuutta tuki myös varhaiskasvatuslaki sekä YK:n sopimus lasten oikeuksista. Lasten osallisuuden nykytilaa selvitettiin haastattelulla, johon anonyymisti sai vastata varhaiskasvatuksen opettaja, lastenhoitaja sekä sosionomi. Vastausten pohjalta sekä jo olemassa ole-vien keinojen pohjalta kehitettiin keinoja lasten osallisuuden vahvistamiseksi.
Opinnäytetyön myötä syntyi työkalu, joka varmistaa, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ikäänsä sopivalla tavalla. Näin ollen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet toteutuvat paremmin. Tämän myötä jokaisella lapsella tulisi olla sellainen olo, että heidän äänensä on päässyt kuuluviin ja heidän mielipiteensä on otettu huomioon.
Opinnäytetyön tietoperusta perustui paljolti varhaiskasvatussuunnitelmaan, jossa lasten osallisuus ja sen näkyminen arjessa nostetaan esille. Lasten osallisuuden lisäämisen tarpeellisuutta tuki myös varhaiskasvatuslaki sekä YK:n sopimus lasten oikeuksista. Lasten osallisuuden nykytilaa selvitettiin haastattelulla, johon anonyymisti sai vastata varhaiskasvatuksen opettaja, lastenhoitaja sekä sosionomi. Vastausten pohjalta sekä jo olemassa ole-vien keinojen pohjalta kehitettiin keinoja lasten osallisuuden vahvistamiseksi.
Opinnäytetyön myötä syntyi työkalu, joka varmistaa, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ikäänsä sopivalla tavalla. Näin ollen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet toteutuvat paremmin. Tämän myötä jokaisella lapsella tulisi olla sellainen olo, että heidän äänensä on päässyt kuuluviin ja heidän mielipiteensä on otettu huomioon.
