Kouluun kiinnittymisen tukeminen sijaishuollossa

Abstract

Kouluakäymättömyys ja ongelmalliset koulupoissaolot koskettavat Suomessa tuhansia lapsia ja nuoria sekä heidän lähipiiriään. Monisyisten ongelmien pitkittyessä ja kasautuessa tilanteisiin haetaan ratkaisuja aina lastensuojelun sijaishuollosta asti. Sijaishuolto ei kuitenkaan automaattisesti takaa koulunkäynnin jatkumista tai kouluun kiinnittymistä. Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten yksityisen lastensuojelupalveluita tuottavan yrityksen kahden eri nuorisokodin työntekijät tukevat sijoitettujen lasten ja nuorten kouluun kiinnittymistä, miten he tukemisen kokevat ja mitä kehittämistarpeita he nimeävät. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada työn tilaajalle tietoa työryhmien käytännön toimintatavoista, lisätä keskustelua kouluun kiinnittymisen tukemisen keinoista sekä niiden erityispiirteistä nuorisokodeissa. Tutkimuksen toivottiin konkretisoivan koulunkäynnin tukemisen merkitystä kyseisissä nuorisokodeissa. Keskeisiksi käsitteiksi tässä opinnäytetyössä valikoitui muun muassa kouluun kiinnittyminen, lastensuojelun sijaishuolto, koulukuntoisuus, toimijuuden tukeminen ja suhdeperustainen työ.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena syksyllä 2025. Yksityisen lastensuojelun sijaishuoltopalveluita tuottavan yrityksen työyhteisöille järjestettiin kaksi eri teemahaastattelua, joissa käytettiin oppimiskahvilamenetelmää. Haastatteluiden lisäksi kaksi vastaajaa toimitti teemahaastattelurungon pohjalta kirjoitetut vastaukset kirjallisesti. Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 työntekijää. Aineiston analysointi toteutettiin teemaattisena analyysinä.

Aineiston keskeisiksi teemoiksi havaittiin koulunkäynnin valmiudet, kouluun kiinnittymisen tukemisen keinot, työntekijöiden kokemukset ja yhteistyö sekä koulukuntoisuus, toimijuus, vuorovaikutus ja yksilöllisyys. Aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella näiden sijaishuoltoyksiköiden työntekijät kokevat kouluun kiinnittymisen kannalta merkitykselliseksi lasten ja nuorten valmiudet käydä koulua. Turvallinen, toimiva arki, psyykkinen ja fyysinen terveys sekä merkityksellisyyden kokemukset lisäävät osallistujien mukaan toimijuutta ja koulukuntoisuutta. Tukemisen keinoja ovat aktiivinen vuorovaikutus, suhdeperustainen työ ja toimijuuden tukeminen. Yhteistyö koulun ja muiden toimijoiden kanssa koetaan tärkeäksi ja erityisesti nuorisokodin tiloissa toimiva yläkoululuokka todetaan tarkoituksenmukaiseksi, niin nuorten kouluun kiinnittymisen kuin yhteistyönkin näkökulmista. Työntekijöiden kokemukset tukemisesta vaihtelevat onnistumisen, turhautumisen ja epäonnistumisen tunteiden välillä. Kehittämisehdotuksiksi aineistossa nimetään byrokratian vähentäminen joustavien ratkaisujen järjestämiseksi, jotta koulunkäynnin valmiudet pääsevät rakentumaan ja kouluun kiinnittyminen mahdollistuu.

Avainsanat kouluun kiinnittyminen, lastensuojelun sijaishuolto, koulukuntoisuus, toimijuuden tukeminen, suhdeperustainen työ

Sivut 33 sivua ja liitteitä 7 sivua