Palkka-avoimuus yliopistossa: HR-asiantuntijoiden näkemyksiä

Abstract

Tämä opinnäytetyö on palkka-avoimuutta tutkiva laadullinen haastattelututkimus, joka toteutettiin vuosien 2023–2025 aikana. Opinnäytetyössä käsitellään palkka-avoimuutta ja samapalkkaisuutta yliopistomaailman kontekstissa – erään yliopiston HR-asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimivat samapalkkaisuus ja palkka-avoimuus ilmiöinä sekä Euroopan unionin keväällä 2023 voimaan tullut palkka-avoimuusdirektiivi kuten myös 2000-luvulla toteutetut Suomen valtion samapalkkaisuusohjelmat ja palkka-avoimuushankkeet. Lisäksi opinnäytetyössä luodaan yleiskuvaa yliopistojen palkka-asioista. Opinnäytetyön kirjoittamisen hetkellä palkka-avoimuusdirektiivi on tullut voimaan, mutta sitä ei ole vielä sovellettu Suomen lainsäädäntöön.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää laadullisin tutkimusmenetelmin kohdeyliopiston HR-asiantuntijoiden ajatuksia, kokemuksia ja odotuksia palkka-avoimuudesta sekä palkka-asioiden järjestymisestä ja palkkatasa-arvon toteutumisesta. Opinnäytetyössä haastateltiin viittä (5) palkka-asioiden parissa työskentelevää HR-asiantuntijaa kohdeyliopiston eri organisaation tasoilta ja rooleista. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka toteutettiin etä- ja lähihaastatteluina. Haastatteluista saadut äänitteet litteroitiin ja pseudonymisoitiin, ja aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, eli aineistosta nousseita merkityksiä ja ilmaisuja ryhmiteltiin ja käsitteellistettiin, jotta niistä saatiin toimiva yhteenveto tulosten käsittelyä varten.

Opinnäytetyön tuloksista oli nähtävissä, että palkka-avoimuus näyttäytyi ensisijaisesti positiivisena asiana ja haastatellut uskoivat sen parantavan organisaation tilaa. Palkka-avoimuusdirektiiviä kohtaan koettiin kuitenkin epävarmuutta, sillä haastatellut eivät olleet varmoja minkälaisia vaikutuksia direktiivillä tulee olemaan ja miten sitä lähdetään omassa organisaatiossa toteuttamaan. Avoimelle palkkapuheelle nähtiin kuitenkin tarvetta, ja haastatellut kokivat sekä henkilöstön että etenkin esihenkilöiden palkkatietämyksessä olevan kehitettävää. Haastatellut korostivat yliopiston palkka-asioihin liittyen yliopistojen palkkausjärjestelmän monimutkaisuutta ja suorituksen arvioinnin haasteita. Vastaisesti vaativuustasot ja niihin perustuvat tyyppikuvaukset koettiin kuitenkin hyödyllisiksi, ja vaativuustasoihin perustuva paikallinen sopimus lähtökohtaisesti hyväksi ja selkeämmäksi palkkausjärjestelmäksi. Palkkatasa-arvon tilasta yliopistossa haastateltavat olivat jakautuneita, ja tunnistivat sekä hyviä että huonoja puolia yliopiston rakenteista.

Pohdintaosiossa HR-asiantuntijoiden näkemysten, työn tekijän omien ajatusten sekä aiempaan tutkimustietoon peilaten tehdään kohdeyliopistolle kehitysehdotuksia, joissa kannustetaan rohkeaan avoimuuteen – rakenteiden ja toimintamallien kriittiseen tarkasteluun, suorituksen arvioinnin ohjeistuksen kehittämiseen sekä yleisesti avoimemman keskustelukulttuurin mahdollistamiseen.