Etätyön mahdollisuudet ja haasteet johtamisen näkökulmasta
Jaakola, Henna (2025)
Jaakola, Henna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432651
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etätyön haasteita ja mahdollisuuksia johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten esihenkilöt kokevat etä- ja hybridijohtamisen edellytykset, millaisia haasteita se tuo ja millaisia keinoja heillä on tukea tiimin hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä etäympäristössä.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin etätyön käsitettä, sen kehitystä ja vaikutuksia niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Lisäksi syvennyttiin omana kappaleenaan etäjohtamiseen ja sen erityispiirteisiin, kuten viestintään, vuorovaikutukseen, luottamuksen rakentamiseen, yhteisöllisyyteen ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Tietoperustassa käytettiin laajasti erityyppisiä lähteitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidun sähköpostihaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui viisi eri organisaatiossa työskentelevää esihenkilöä, joiden tiimeissä tehdään etätyötä. Haastattelut toteutettiin kirjallisesti sähköpostitse.
Tutkimuksessa havaittiin, että esihenkilöt kokivat etätyön mahdollistavan joustavan ja tehokkaan työnteon, mutta toivat esiin myös haasteita, kuten vuorovaikutuksen tulkinnan vaikeudet, yhteisöllisyyden mahdollisen heikkenemisen, sekä työsuorituksen mittaamisen vaikeuden. Tutkimuksessa nousi esille se, että etäjohtaminen edellytti esihenkilöitä erityisesti panostusta viestintään, suunnitelmallisuutta ja aktiivista otetta esihenkilötyöhön. Yhteisöllisyyttä pyrittiin vahvistamaan esimerkiksi säännöllisten kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten ja vapaamuotoisempien virtuaalipalavereiden avulla. Kokonaisuutena etä- ja hybridityö koettiin toimivina työskentelymalleina, mutta todettiin myös, että esihenkilön kannalta nämä saattavat vaatia hieman enemmän työn organisointia ja tietoista panostamista vuorovaikutukseen.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin etätyön käsitettä, sen kehitystä ja vaikutuksia niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Lisäksi syvennyttiin omana kappaleenaan etäjohtamiseen ja sen erityispiirteisiin, kuten viestintään, vuorovaikutukseen, luottamuksen rakentamiseen, yhteisöllisyyteen ja työhyvinvoinnin tukemiseen. Tietoperustassa käytettiin laajasti erityyppisiä lähteitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoidun sähköpostihaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui viisi eri organisaatiossa työskentelevää esihenkilöä, joiden tiimeissä tehdään etätyötä. Haastattelut toteutettiin kirjallisesti sähköpostitse.
Tutkimuksessa havaittiin, että esihenkilöt kokivat etätyön mahdollistavan joustavan ja tehokkaan työnteon, mutta toivat esiin myös haasteita, kuten vuorovaikutuksen tulkinnan vaikeudet, yhteisöllisyyden mahdollisen heikkenemisen, sekä työsuorituksen mittaamisen vaikeuden. Tutkimuksessa nousi esille se, että etäjohtaminen edellytti esihenkilöitä erityisesti panostusta viestintään, suunnitelmallisuutta ja aktiivista otetta esihenkilötyöhön. Yhteisöllisyyttä pyrittiin vahvistamaan esimerkiksi säännöllisten kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten ja vapaamuotoisempien virtuaalipalavereiden avulla. Kokonaisuutena etä- ja hybridityö koettiin toimivina työskentelymalleina, mutta todettiin myös, että esihenkilön kannalta nämä saattavat vaatia hieman enemmän työn organisointia ja tietoista panostamista vuorovaikutukseen.
