Työhyvinvointia polkupyöräergometritestistä: infograafi tulosten tulkinnan avuksi
Huovinen, Verneri; Jyrkönen, Hannemari (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432721
Tiivistelmä
Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksiin verrattuna yli kolmannes EU-alueen asukkaista liikkuu liian vähän. Suomessa liikkumattomuus aiheuttaa terveyspalvelujen käyttökustannusten lisäksi työikäisen väestön tuottavuuden heikentymistä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeen ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda infograafi tiivistämään polkupyöräergometritestin tuloksia asiakkaalle. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle työväline asiakasohjaukseen ja neuvontaan sekä vähän liikkuvalle asiakkaalle tietoa liikunnan vaikutuksista työhyvinvointiin sekä ideoita liikunnan lisäämiseen.
Turun ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Liikunta- ja toimintakykylaboratorio Liilab tarjoaa fysioterapian, suorituskyvyn ja kestävyyskunnon mittaamista sekä liikeanalyysipalveluita yksilöille, organisaatioille ja seuroille. Polkupyöräergometri on yksi kestävyyskuntoa mittaavista testeistä, jota voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisessä. Polkupyöräergometritestillä mitataan maksimaalista hapenottokykyä (VO2max) eli kestävyyskuntoa, joka laskee ikääntymisen myötä. Harjoittelulla laskua voidaan kuitenkin hidastaa. Hyvä kestävyyskunto auttaa jaksamaan paremmin arjessa fyysisesti ja psyykkisesti, koska hyvä kestävyyskunto vähentää koettuja masennusoireita eivätkä arjen toiminnot kuormita fyysisesti suhteessa yhtä paljon.
Opinnäytetyön infograafi toteutettiin tuotekehitysprosessina yhteistyössä Liilabin kanssa. Infograafissa pyrittiin vastaamaan kysymyksiin, mikä on polkupyöräergometritesti ja mitä sillä mitataan, miten kestävyyskunto liittyy työssä jaksamiseen, millainen liikuntatapa ja liikuntamäärä tukee työhyvinvointia ja miten lisätä liikuntaa arjessa. Opinnäytetyössä kohderyhmä oli rajattu perusterveisiin, vähän liikkuviin työikäisiin henkilöihin. Siinä yhdistettiin tiivistetysti aerobisen kestävyyden mittaaminen sekä sen merkitys työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Opinnäytetyössä pystyttiin yhdistämään polkupyöräergometritulosten merkitys työhyvinvointiin ja lisäämään tietoa niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Tulevaisuudessa infograafista voisi tehdä useamman version rajatummille kohderyhmille, jättää siihen tilaa testattavan omille muistiinpanoille ja liittää siihen erilaisia ohjevideoita.
Turun ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Liikunta- ja toimintakykylaboratorio Liilab tarjoaa fysioterapian, suorituskyvyn ja kestävyyskunnon mittaamista sekä liikeanalyysipalveluita yksilöille, organisaatioille ja seuroille. Polkupyöräergometri on yksi kestävyyskuntoa mittaavista testeistä, jota voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisessä. Polkupyöräergometritestillä mitataan maksimaalista hapenottokykyä (VO2max) eli kestävyyskuntoa, joka laskee ikääntymisen myötä. Harjoittelulla laskua voidaan kuitenkin hidastaa. Hyvä kestävyyskunto auttaa jaksamaan paremmin arjessa fyysisesti ja psyykkisesti, koska hyvä kestävyyskunto vähentää koettuja masennusoireita eivätkä arjen toiminnot kuormita fyysisesti suhteessa yhtä paljon.
Opinnäytetyön infograafi toteutettiin tuotekehitysprosessina yhteistyössä Liilabin kanssa. Infograafissa pyrittiin vastaamaan kysymyksiin, mikä on polkupyöräergometritesti ja mitä sillä mitataan, miten kestävyyskunto liittyy työssä jaksamiseen, millainen liikuntatapa ja liikuntamäärä tukee työhyvinvointia ja miten lisätä liikuntaa arjessa. Opinnäytetyössä kohderyhmä oli rajattu perusterveisiin, vähän liikkuviin työikäisiin henkilöihin. Siinä yhdistettiin tiivistetysti aerobisen kestävyyden mittaaminen sekä sen merkitys työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Opinnäytetyössä pystyttiin yhdistämään polkupyöräergometritulosten merkitys työhyvinvointiin ja lisäämään tietoa niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Tulevaisuudessa infograafista voisi tehdä useamman version rajatummille kohderyhmille, jättää siihen tilaa testattavan omille muistiinpanoille ja liittää siihen erilaisia ohjevideoita.