Kirjaamisvastaavien tiedot, taidot ja asenteet : Kirjaamisvastaavan roolin nykytila ja kehittämismahdollisuudet

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan hyvinvointialueen erikois- ja sairaalapalveluissa sekä ikäihmisten palveluissa toimivien kirjaamisvastaavien tietoja, taitoja ja asenteita kirjaamista ja kirjaamisvastaavan roolia kohtaan. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla tiedolla johtamisen vastuuyksikkö voi kehittää kirjaamisvastaavien tukirakenteita, koulutusta ja kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamista erityisesti hyvinvointi-alueuudistuksen ja tietojärjestelmien muutosten jälkeisessä toimintaympäristössä.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena poikkileikkaustutkimuksena Webropol-kyselyllä. Kohderyhmään kuului 227 kirjaamisvastaavaa, joista 92 vastasi (41 %). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin, ristiintaulukoinnin avulla sekä ryhmien välisiä eroja vertaillen. Lisäksi kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulosten mukaan kirjaamisvastaavilla oli hyvät tietotekniset valmiudet ja positiivinen suhtautuminen rooliinsa. Rooli koettiin merkitykselliseksi ja tärkeäksi kirjaamisen laadun ja potilasturvallisuuden kannalta. Tehtävänkuva näyttäytyi kuitenkin osin epäselvänä, mikä lisäsi tuen ja ohjeistusten tarvetta. Vastaajat toivoivat erityisesti lisäkoulutusta potilas- ja asiakastietojärjestelmien käyttöön sekä rakenteiseen kirjaamiseen. Lisäksi korostui tarve selkeämmille toimintamalleille, ajantasaisille ohjeille, yhteisille tapaamisille ja vertaistuelle. Taustatekijöillä – kuten työkokemuksella, toimialueella ja koulutustaustalla – havaittiin olevan yhteyttä koettuun osaamiseen ja koulutustarpeisiin.

Johtopäätösten mukaan kirjaamisvastaavat ovat keskeisessä roolissa kirjaamisen laadun ja tiedolla johtamisen edistämisessä Satakunnan hyvinvointialueella. Roolin vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää tehtävänkuvan selkiyttämistä, koulutuksen systematisointia sekä toimivien tukirakenteiden kehittämistä. Jatkotutkimusta suositellaan asenne-erojen ja organisaatiorakenteiden vaikutusten syvällisempään tarkasteluun sekä kirjaamiskäytäntöjen kehittämisen pitkän aikavälin vaikutusten seurantaan.