Selvitys sorateiden pölynsidonnasta rakeisella kalsiumkloridilla

Abstract

Sorateiden pölynsidontaa toteutetaan osana maantieverkon kunnossapitoa joka vuosi. Pölynsidonnalla pyritään hallitsemaan sorateiden pölyämisen aiheuttamia haittoja, kuten terveys- ja ympäristöhaittoja, edistää sorateiden liikenneturvallisuutta ja hallita kunnossapitokustannuksia. Suomessa pölynsidonta yleisesti toteutetaan joko kalsiumkloridilla (CaCl2) ja magnesiumkloridilla (MgCl2). Näiden suolojen hygroskooppiset eli kosteutta sitovat ominaisuudet sitovat hienoainesta soratien pintaan vähentäen pölyn leviämistä. Pölynsidonta toteutetaan vähintään kerran vuodessa, mutta tarvittaessa kesällä suoritetaan lisäpölynsidonta erityisesti asutuksen ja elinkeinoelämän lähellä. Tavoitteena oli selvittää väkevän rakeisen kalsiumkloridin käyttöön liittyviä kokemuksia sorateiden pölynsidonnassa, tarkastella pölynsidontakauden onnistumisia sekä tunnistaa haasteita pölynsidontakalustoon, varastointiin ja kuljetuksiin liittyen. Selvitystyö toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna, jossa haastaeltiin toimeksiantajayritys Destia Oy:n työnjohtoa pölynsidonnasta väkevällä rakeisella kalsiumkloridilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä 11 maanteiden hoitourakkaa, joista kolme ei käyttänyt pölynsidontaan väkevää rakeista kalsiumkloridia. Haastatteluissa pääpainona oli pölynsidonnan onnistumiset sekä väkevän kalsiumkloridin levittämiseen liittyvät haasteet. Haastatteluiden tuloksista huomattiin, että urakoilla oli lähtökohtaisesti positiivisia kokemuksia pölynsidonnasta väkevällä rakeisella kalsiumkloridilla. Urakoissa, joissa pölynsidonta oli aikaisemmin toteutettu liuoksella, koettiin merkittävää parannusta pölynsidonnassa, kun käytettiin väkevää rakeista kalsiumkloridia. Urakoissa, joissa oli aikaisemmin käytetty 77 % rakeista kalsiumkloridia, merkittävää parannusta pölynsidonnassa ei haastatteluissa havaittu. Haastatteluissa selvisi, että lähtökohtaisesti jokaisessa urakassa, joissa väkevää rakeista kalsiumkloridia käytettiin, oli haasteita kuormauksessa, levityksessä ja kuljetuksessa. Haastatellut urakat kokivat väkevän rakeisen kalsiumkloridin hyväksi vaihtoehtoiseksi pölynsidontamenetelmäksi. Haastatteluiden perusteella oli kuitenkin vaikeaa tehdä johtopäätöksiä, johtuiko onnistuminen pölynsidonta-aineesta vai pölynsidontakauden muista tekijöistä. Haastatteluissa tunnistettiin kehityskohteita esimerkiksi varastointiin sekä väkevän rakeisen kalsiumkloridin kuormaamiseen. Johtopäätöksinä todettiin, että yhden pölynsidontakauden perusteella ei voida suoraan todeta johtuiko pölynsidonnan onnistuminen väkevästä rakeisesta kalsiumkloridista ja seurantaa tulisi jatkaa useampi pölynsidontakausi.