Finska fårproduktionens utveckling och export av köttet: Värdekedja, marknadspull och pilotexport en intervjustudie av finskt lammkött

Abstract

Detta examensarbete analyserar hur den finska fårproduktionen kan utvecklas för att först öka den inhemska marknadsandelen av lammkött och därefter möjliggöra export i kontrollerad skala. Den teoretiska ramen kombinerar Uppsalamodellen (gradvisa resursåtaganden), värdekedjeanalys och administrativa kostnader i kedjan. Metoden är kvalitativ: semistrukturerade intervjuer genomfördes med en fårbonde, en rådgivare från ProAgria och en lantbruksexpert som startar en äppelodling. Intervjuerna spelades in på finska, transkriberades och analyserades tematiskt. Resultaten visar att flaskhalsar främst finns i mellanleden (slakt–grossist–butik) snarare än hos konsumenten och att administrativa moment skapar en stor enhetskostnad per lamm samt att butikens ”sista meter” påverkar kvalitet och svinn. En exportval ram presenteras med Sverige som pilotmarknad utifrån kulturell närhet, logistik och låg självförsörjningsgrad. Rekommendationerna omfattar stegvisa åtaganden i mellanleden (kontrakt, kapacitet, kampanjer), digitalisering som minskar administrationskostnader samt processer i butik för att minska svinn och stärka kvaliteten. Arbetet bidrar därmed med en sammanhållen struktur från teori till tillämpning för hur små produktionsflöden kan skalas under nordiska förutsättningar.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten Suomen lammastuotantoa voidaan kehittää siten, että kotimaisen lampaanlihan markkinaosuus kasvaa ja vienti voidaan käynnistää hallitusti. Teoreettinen viitekehys yhdistää Uppsalan mallin (vaiheittaiset resurssisitoumukset), arvoketjuanalyysin sekä hallinnolliset/ transaktiokustannukset. Menetelmä on laadullinen: puolistrukturoidut haastattelut tehtiin lammasviljelijälle, ProAgrian neuvojalle sekä maatalouden asiantuntijalle, joka käynnistää omenatarhaa. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin temaattisesti. Tulokset osoittavat, että pullonkaulat sijaitsevat pääosin väliketjussa (teurastus–tukku–vähittäiskauppa) pikemminkin kuin kuluttajapäässä; hallinnolliset toimenpiteet muodostavat merkittävän yksikkökustannuksen lammasta kohden lisäksi myymälän toiminta vaikuttaa laatuun ja hävikkiin. Työssä esitetään vientivalintakehikko, jossa Ruotsi toimii pilottimarkkinana kulttuurisen läheisyyden, logistiikan ja alhaisen omavaraisuuden vuoksi. Suositukset sisältävät vaiheittaiset sitoumukset väliketjussa (sopimukset, kapasiteetti, kampanjat), hallinnon digitalisoinnin sekä myymäläprosessit, joiden avulla vähennetään hävikkiä ja varmistetaan laatu. Tutkimus tarjoaa käytännön polun teorian soveltamisesta pienten tuotantovirtojen skaalaamiseen pohjoismaisissa olosuhteissa.

This thesis examines how Finland’s sheep sector can be developed to first increase the domestic market share of lamb meat and subsequently enable exports at a controlled scale. The theoretical framework combines the Uppsala model (gradual resource commitments), value-chain analysis, and administrative/transaction costs. The study applies a qualitative design with semi-structured interviews of a sheep farmer, a ProAgria adviser, and an agricultural expert starting an apple orchard. The interviews were recorded in Finnish, transcribed, and analysed thematically. The results indicate that bottlenecks are concentrated in the intermediary stages (slaughter–wholesale–retail) rather than on the consumer side; administrative procedures create a notable unit cost per lamb; and quality losses occur in the retail “last metre”. An export selection framework is presented with Sweden as the pilot market, based on cultural proximity, logistics, and low self-sufficiency. Recommendations include gradual downstream commitments (contracts, capacity, campaigns), digitalisation to reduce administrative burden, and retail processes that reduce waste and protect quality. The thesis thus offers a coherent pathway from theory to application for scaling small production flows under Nordic conditions.