Koneturvallisuusstandardien tarkastelu : EU:n uusi koneasetus 2023/1230 ja sen vaikutukset teollisuuden turvallisuusvaatimuksiin
Haapala, Justus (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120432585
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella koneturvallisuusstandardeja ja niiden merkitystä koneiden turvallisuuden varmistamisessa sekä arvioida, miten Euroopan unionin uusi koneasetus 2023/1230 ja kyberkestävyyssäädös 2024/2847 muuttavat teollisuuden turvallisuusvaatimuksia tulevaisuudessa. Työssä perehdyttiin koneiden suunnittelun ja valmistuksen turvallisuusstandardeihin, riskien arviointiin ja hallintaa sekä digitaalisten järjestelmien ja kyberturvallisuuden rooliin koneturvallisuudessa.
Työn teoreettinen tausta muodostui voimassa olevista koneturvallisuusstandardeista, kuten SFS-EN ISO 12100 ja siihen liittyvistä B- ja C-tyypin standardeista. Työssä tarkasteltiin riskien arvioinnin merkitystä turvallisuuden hallinnassa sekä käytännön soveltamistapoja, joilla yritykset voivat täyttää standardien ja asetusten vaatimukset. Työssä hyödynnettiin lähdemateriaalina standardeja, viranomaisohjeita, luotettavia artikkeleita sekä ajankohtaisia EU-säädöksiä.
Merkittävin tarkastelun kohde oli Euroopan unionin uusi koneasetus 2023/1230, joka korvaa aiemman konedirektiivin 2006/42/EY. Asetus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia: siirtymisen direktiivistä suoraan sovellettavaan lainsäädäntöön, digitaalisten ja ohjelmistopohjaisten komponenttien sekä tekoälyn huomioimisen turvallisuusvaatimuksissa, uuden olennaisen muutoksen käsitteen valmistajavastuun määrittämiseksi sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen uudistaminen moduulipohjaisen rakenteen mukaiseksi. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää sääntelyä, parantaa koneiden turvallisuutta ja lisätä valmistajien vastuullisuutta koko Euroopan unionin alueella.
Työssä tarkasteltiin myös kyberkestävyyssäädöksen vaikutuksia teollisuuden turvallisuuteen. Säädös täydentää koneasetusta varmistamalla, että verkkoon liitetyt koneet ja ohjelmistot ovat suojattuja luvattomalta käytöltä ja että niiden tietoturva säilyy koko elinkaaren ajan. Kyberkestävyyden ja koneturvallisuuden yhteensovittaminen nousi esiin keskeisenä teemana, joka tulee vaikuttamaan huomattavasti koneiden suunnittelu- ja hyväksyntäprosesseihin tulevina vuosina.
Opinnäytetyön tuloksena muodostui kokonaiskuva siitä, miten koneturvallisuusstandardit, koneasetus ja kyberkestävyyssäädös toimivat yhdessä lähtökohtana tulevaisuuden koneiden turvallisuudelle. Työ tarjoaa käytännönläheisen näkökulman siitä, miten tuleviin EU-vaatimuksiin voidaan valmistautua tehokkaasti ennen asetuksen soveltamista 20.1.2027. The purpose of this thesis was to examine machinery safety standards and their significance in ensuring the safety of machines, as well as to evaluate how the European Union’s new Machinery Regulation (EU) 2023/1230 and the Cyber Resilience Act (EU) 2024/2847 will change industrial safety requirements in the future. The study explored safety standards for the design and manufacturing of machinery, risk assessment and management practices, and the role of digital systems and cybersecurity in machinery safety.
The theoretical framework of the thesis was based on current machinery safety standards such as SFS-EN ISO 12100 and related B- and C-type standards. The study examined the importance of risk assessment in safety management and presented practical approaches for companies to comply with standards and regulatory requirements. The source material included standards, official guidelines, technical literature, and current EU regulations.
The focus of the thesis was on the European Union Machinery Regulation (EU) 2023/1230, which replaces the previous Machinery Directive 2006/42/EY. The Regulation introduces significant changes, including the transition from a directive to directly applicable legislation, the integration of digital and software-based components as well as artificial intelligence into safety requirements, the introduction of the concept of a “substantial modification” defining manufacturer responsibility, and the modernization of conformity assessment procedures through a modular system. These changes aim to harmonize legislation, improve machinery safety, and strengthen manufacturers’ accountability across the European Union.
The thesis also examined the Cyber Resilience Act and its impact on industrial safety. This regulation complements the Machinery Regulation by ensuring that network-connected machines and software are protected against unauthorized access and that their cybersecurity is maintained throughout their entire life cycle. The integration of cyber resilience and machinery safety emerged as a key theme that will significantly influence future machinery design and compliance processes.
As a result, the thesis provides a comprehensive overview of how machinery safety standards, the Machinery Regulation, and the Cyber Resilience Act together establish the foundation for the safety of future machinery. This thesis offers a practical perspective on how companies can effectively prepare for upcoming EU requirements before the Regulation becomes applicable on January 20, 2027.
Työn teoreettinen tausta muodostui voimassa olevista koneturvallisuusstandardeista, kuten SFS-EN ISO 12100 ja siihen liittyvistä B- ja C-tyypin standardeista. Työssä tarkasteltiin riskien arvioinnin merkitystä turvallisuuden hallinnassa sekä käytännön soveltamistapoja, joilla yritykset voivat täyttää standardien ja asetusten vaatimukset. Työssä hyödynnettiin lähdemateriaalina standardeja, viranomaisohjeita, luotettavia artikkeleita sekä ajankohtaisia EU-säädöksiä.
Merkittävin tarkastelun kohde oli Euroopan unionin uusi koneasetus 2023/1230, joka korvaa aiemman konedirektiivin 2006/42/EY. Asetus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia: siirtymisen direktiivistä suoraan sovellettavaan lainsäädäntöön, digitaalisten ja ohjelmistopohjaisten komponenttien sekä tekoälyn huomioimisen turvallisuusvaatimuksissa, uuden olennaisen muutoksen käsitteen valmistajavastuun määrittämiseksi sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen uudistaminen moduulipohjaisen rakenteen mukaiseksi. Muutosten tavoitteena on yhtenäistää sääntelyä, parantaa koneiden turvallisuutta ja lisätä valmistajien vastuullisuutta koko Euroopan unionin alueella.
Työssä tarkasteltiin myös kyberkestävyyssäädöksen vaikutuksia teollisuuden turvallisuuteen. Säädös täydentää koneasetusta varmistamalla, että verkkoon liitetyt koneet ja ohjelmistot ovat suojattuja luvattomalta käytöltä ja että niiden tietoturva säilyy koko elinkaaren ajan. Kyberkestävyyden ja koneturvallisuuden yhteensovittaminen nousi esiin keskeisenä teemana, joka tulee vaikuttamaan huomattavasti koneiden suunnittelu- ja hyväksyntäprosesseihin tulevina vuosina.
Opinnäytetyön tuloksena muodostui kokonaiskuva siitä, miten koneturvallisuusstandardit, koneasetus ja kyberkestävyyssäädös toimivat yhdessä lähtökohtana tulevaisuuden koneiden turvallisuudelle. Työ tarjoaa käytännönläheisen näkökulman siitä, miten tuleviin EU-vaatimuksiin voidaan valmistautua tehokkaasti ennen asetuksen soveltamista 20.1.2027.
The theoretical framework of the thesis was based on current machinery safety standards such as SFS-EN ISO 12100 and related B- and C-type standards. The study examined the importance of risk assessment in safety management and presented practical approaches for companies to comply with standards and regulatory requirements. The source material included standards, official guidelines, technical literature, and current EU regulations.
The focus of the thesis was on the European Union Machinery Regulation (EU) 2023/1230, which replaces the previous Machinery Directive 2006/42/EY. The Regulation introduces significant changes, including the transition from a directive to directly applicable legislation, the integration of digital and software-based components as well as artificial intelligence into safety requirements, the introduction of the concept of a “substantial modification” defining manufacturer responsibility, and the modernization of conformity assessment procedures through a modular system. These changes aim to harmonize legislation, improve machinery safety, and strengthen manufacturers’ accountability across the European Union.
The thesis also examined the Cyber Resilience Act and its impact on industrial safety. This regulation complements the Machinery Regulation by ensuring that network-connected machines and software are protected against unauthorized access and that their cybersecurity is maintained throughout their entire life cycle. The integration of cyber resilience and machinery safety emerged as a key theme that will significantly influence future machinery design and compliance processes.
As a result, the thesis provides a comprehensive overview of how machinery safety standards, the Machinery Regulation, and the Cyber Resilience Act together establish the foundation for the safety of future machinery. This thesis offers a practical perspective on how companies can effectively prepare for upcoming EU requirements before the Regulation becomes applicable on January 20, 2027.