Miten hybridityö vaikuttaa sosiaaliseen työhyvinvointiin matkailualalla?
Lahtinen, Jenni (2025)
Lahtinen, Jenni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120532841
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten hybridityö vaikuttaa matkailualan toimistotyöntekijöiden työhyvinvointiin, erityisesti sosiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen taustalla on työelämän muutos, jossa etä- ja lähityötä yhdistävä hybridityö on yleistynyt nopeasti ja muuttanut työn tekemisen tapoja ja vuorovaikutusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastateltavia oli kuusi ja he työskentelivät erilaisissa matkailualan toimistotehtävissä hybridityömallissa. Aineisto analysoitiin teemoittamalla siten, että analyysin runkona käytettiin ennalta määriteltyjä teemoja. Teemat olivat työyhteisön vuorovaikutus, ilmapiiri ja luottamus, työyhteisön tuki, palautteenanto ja konfliktien käsittely sekä hybridityön vaikutukset kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että hybridityö vaikuttaa työhyvinvointiin monipuolisesti. Positiivisina vaikutuksina etätyössä ilmenevät työn joustavuus, parempi palautuminen, pidemmät yöunet, työrauhan lisääntyminen ja helpompi ajanhallinta. Useat kokivat hybridityön parantaneen kokonaisvaltaista jaksamista ja mahdollistaneen työn ja vapaa-ajan tasapainon paremmin kuin pelkkä lähityö. Toisaalta tutkimus toi esiin myös haasteita, jotka liittyivät erityisesti sosiaaliseen työhyvinvointiin. Etäpäivinä vuorovaikutus jäi helposti pintapuoliseksi, spontaanit kohtaamiset vähenivät ja kollegoiden tuki koettiin välillä vähäiseksi. Tiedonkulussa korostuivat väärinymmärrysten ja viiveiden riskit. Näiden tekijöiden koettiin heikentävän sosiaalista pääomaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tämä tutkimus osoitti sen, että hybridityö tarjoaa mahdollisuuksia, parantaa työhyvinvointia, mutta sen onnistuminen edellyttää selkeitä käytäntöjä, toimivaa johtamista ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Sosiaalisen työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä varmistaa, etteivät etäpäivät heikennä yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastateltavia oli kuusi ja he työskentelivät erilaisissa matkailualan toimistotehtävissä hybridityömallissa. Aineisto analysoitiin teemoittamalla siten, että analyysin runkona käytettiin ennalta määriteltyjä teemoja. Teemat olivat työyhteisön vuorovaikutus, ilmapiiri ja luottamus, työyhteisön tuki, palautteenanto ja konfliktien käsittely sekä hybridityön vaikutukset kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että hybridityö vaikuttaa työhyvinvointiin monipuolisesti. Positiivisina vaikutuksina etätyössä ilmenevät työn joustavuus, parempi palautuminen, pidemmät yöunet, työrauhan lisääntyminen ja helpompi ajanhallinta. Useat kokivat hybridityön parantaneen kokonaisvaltaista jaksamista ja mahdollistaneen työn ja vapaa-ajan tasapainon paremmin kuin pelkkä lähityö. Toisaalta tutkimus toi esiin myös haasteita, jotka liittyivät erityisesti sosiaaliseen työhyvinvointiin. Etäpäivinä vuorovaikutus jäi helposti pintapuoliseksi, spontaanit kohtaamiset vähenivät ja kollegoiden tuki koettiin välillä vähäiseksi. Tiedonkulussa korostuivat väärinymmärrysten ja viiveiden riskit. Näiden tekijöiden koettiin heikentävän sosiaalista pääomaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tämä tutkimus osoitti sen, että hybridityö tarjoaa mahdollisuuksia, parantaa työhyvinvointia, mutta sen onnistuminen edellyttää selkeitä käytäntöjä, toimivaa johtamista ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Sosiaalisen työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä varmistaa, etteivät etäpäivät heikennä yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.
