Naamiokäyttäytyminen autismikirjon naisten näkökulmasta

Abstract

Naisten autismikirjo on tunnistettu huonommin, koska naisilla autismikirjo ilmenee epätyypillisesti. On myös arvioitu, että naiset naamioivat erityispiirteitään paremmin kuin esimerkiksi miehet. Naamiokäyttäytymisellä on tutkittu olevan paljon erilaisia syitä ja seurauksia. Etenkin negatiiviset seuraukset ovat korostuneet aiemmissa tutkimuksissa, minkä takia naamiokäyttäytymisen tarpeeseen vaikuttaminen on tärkeää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja tuoda esille autismikirjolla olevien naisten subjektiivisia kokemuksia naamiokäyttäytymisestä, sen vaikutuksista sosiaalisiin suhteisiin ja sen tarpeen vähentämisestä. Tarkoituksena opinnäytetyöllä oli lisätä tietoisuutta autismikirjosta ja naamiokäyttäytymisestä erityisesti sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin laadullisena avoimena kyselynä. Avoimeen kyselyyn sähköpostitse vastasi neljä autismikirjolla olevaa naista. Kyselyyn vastaaminen tapahtui 2025 loka- ja marraskuun aikana. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksista tuli esiin naamiokäyttäytymiseen liittyviä syitä ja motiiveja, joista osa liittyy yksilön haluun saavuttaa tai välttää tiettyjä asioita ja osa yhteiskunnan luomiin paineisiin. Tuloksissa näkyi naamiokäyttäytymisen negatiiviset vaikutukset ja hyödyt yksilön näkökulmasta ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Tuloksista havaittiin erilaisia naamiokäyttäytymisen tarvetta vähentäviä tekijöitä, joita ovat yksilöön, ihmissuhteisiin, ammattilaisiin ja yhteiskunnalliseen tasoon liittyvät tekijät. Johtopäätöksissä todettiin, että tämä ja aiempi tutkimus ovat samassa linjassa. Naamiokäyttäytymisen haittoja tuli esiin enemmän kuin hyötyjä. Siitä huolimatta naamiointia hyödynnetään. Tästä voi päätellä, että naamiokäyttäytymisen lopettamisesta aiheutuvat seuraukset nähdään mahdollisesti vielä pahempina. Jotta naamiokäyttäytymisen tarvetta voitaisiin vähentää, on pyrittävä lisäämään tietoisuutta autismista yhteiskunnallisella tasolla ja muuttamaan sosiaalisia normeja ja asenteita. Nämä muutokset vaikuttavat ja näkyvät monella eri tasolla. Naamiokäyttäytymistä on tarpeellista tutkia myös muiden sukupuolien näkökulmasta. Edelleen on syytä tutkia myös naamioinnin hyötyjen ja haittojen suhdetta ja selvittää yhä paremmin naamioinnin syitä.