Yhdistelmämallin hyödyntäminen rakennuksen ilmastoselvityksessä

Abstract

Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristölle ja ihmisille, ja sen keskeisiä ajureita ovat kestämätön luonnonvarojen käyttö sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö. Myös perinteisesti resurssi-intensiivinen rakennusteollisuus on tunnistanut tarpeen vähentää ilmastovaikutuksia. Viime vuosina alalla onkin otettu käyttöön elinkaariarviointi ja hiilijalanjäljen laskenta työkaluksi ympäristövaikutusten mittaamiseen sekä ohjaamiseen. Kehitystä vauhdittaa myös kiristyvä lainsäädäntö, kuten vuoden 2026 alussa voimaan tuleva velvoite laatia ilmastoselvitys useimmille rakennustyypeille.

Elinkaariarviointi on perinteisesti ollut työläs ja asiantuntemusta vaativa prosessi, jossa lähtötiedot on kerätty 2D-suunnitelmista ja siirretty manuaalisesti eri työkaluihin. Keskeinen työläyttä selittävä tekijä onkin rakennusalan puutteellinen digitalisaation käyttöönotto. Vaikka rakennusten digitaaliset tietomallit ovat yleistyneet, niiden potentiaalia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty. Tietomallien avulla elinkaariarviointi voisi kuitenkin tehostua ja tarkentua, sillä mallit sisältävät itsessään monia arvioinnissa tarvittavia parametreja. Tämä mahdollistaisi elinkaariarvioinnin siirtymisen osaksi suunnittelijan työkalupakkia ja vähentäisi tarvetta erillisille määrälaskelmille.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten rakennuksen tietomalleja voidaan hyödyntää elinkaariarvioinnin ja määrälaskennan lähtötietoina. Työssä laaditaan Suomen kansallisen ilmastoselvityksen vaatimukset huomioiva yhdistelmämalli case-kohteen tietomalleista, jonka pohjalta toteutetaan elinkaariarviointi kahdella eri tavalla: ensin tietomallista tuotetun määräluettelon kautta ja toiseksi suoraan tietomallin pohjalta. Molempien menetelmien tuloksia ja prosesseja vertaillaan tarkkuuden, tehokkuuden ja käytettävyyden näkökulmista.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tietomallipohjainen elinkaariarviointi voi nopeuttaa arviointia, mutta arvion tarkkuus riippuu tietomallien tietosisällöstä ja käytetyistä työkaluista. Nykyisillä ohjelmistoilla esimerkiksi kerroksellisten rakenteiden arviointi on haastavaa, mikä korostaa tarvetta tietomallien tietosisältöjen vakioinnille. Lisäksi havaittiin, että täydellinen elinkaariarviointi puhtaasti tietomallipohjaisesti ei ole mahdollista, vaan tarvitaan täydentäviä työkaluja. Näin ollen tällä hetkellä voi olla kannattavaa hyödyntää tietomallia lähinnä määrälaskemisen työkaluna. Tietomallien integrointi elinkaariarviointiin on kuitenkin luonnollinen kehityspolku kohti tehokkaampaa ja tarkempaa arviointia.